Miten taloyhtiöpäättäjät voivat vaikuttaa asumisen kustannuksiin?

Vastuun jakaminen kulujen osalta on suomalaisissa taloyhtiöissä tuttua. Jokainen maksaa hoitovastikkeessa osansa lämmityksestä, vedestä, kiinteästä nettiyhteydestä, hoitokuluista, korjauksista ja hallinnosta. Laskuttaminen on osin siirtynyt jo kulutusperusteiseksi esimerkiksi veden osalta, ja tässä yhteydessä veden kulutus onkin voinut laskea jopa 30 %.

Vaikuttaakin siltä, että kun asukas maksaa kulut vastikkeen sijaan omaan kulutukseensa perustuen, hän on säästöistä paljon aiempaa kiinnostuneempi. Veden ohella muutakin kulutusta voidaan mitata yhä tarkemmin ja monissa taloyhtiöissä ollaankin siirtymässä yhteisestä vastuusta kohti yksilön vastuuta.

– Osakkaan saamaan hyötyyn perustuva ajattelu yleistyy taloyhtiömaailmassa. Etenkin sellaiset hyödykkeet, joiden kulutukseen asukas voi itse vaikuttaa, olisi hyvä irrottaa kokonaan vastikkeesta. Mitä vähemmän kulutuksesta maksettaisiin vastikkeessa, sitä oikeudenmukaisempi ja parempi taloyhtiömaailma olisi, sanoo asunto-osakeyhtiöihin erikoistunut asianajaja Kai Haarma.

Haarma on ollut mukana kirjoittamassa yhtiövastikkeisiin liittyvää opaskirjaa ja kannattaa taloyhtiöissä käytävää avointa keskustelua kulutukseen ja hyötyyn perustuvasta laskuttamisesta.

Myös DNA:n taloyhtiöpalveluissa on tutkittu näitä ilmiöitä yhdessä asiakkaiden kanssa. Sitä kautta DNA on vienyt eteenpäin lämmitys- ja laajakaistapalveluita sekä rakennettu taloyhtiöille ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa taloyhtiöiden nouseviin asumiskustannuksiin.

Taloyhtiöille suunnatuissa palveluissa on menty entistä enemmän asukkaan tarpeeseen tai käyttöön perustuvaan laskutukseen. Taloyhtiön laajakaista- ja tv-palveluiden osalta vastuullinen ja asukkaiden yksilölliset tarpeet huomioiva malli rakentuu entistä useammin niin, että kaikki asukkaat saavat nauttia vastikkeeseen kuuluvasta, edullisesta ja laadukkaasta kaapelitelevisiosta ja taloyhtiölaajakaistasta järkevällä perusnopeudella.

Myös lämmityskulujen irrottaminen hoitovastikkeesta puhuttaa. Pulmallisen tästä tekee se, että laskutuksen peruste ei ole yksinkertainen. Kaikki saman talon asunnot eivät ole yhtä energiatehokkaita, vaan yksi asunto vuotaa enemmän lämpöä harakoille kuin toinen. Sille asukas ei voi mitään. Siksi kulutettuun lämmitysenergiaan perustuva laskutus ei ole reilu.

– Kulutusta voitaisiin kuitenkin mitata myös toteutuneen sisälämpötilan mukaan. Eli jos haluaa asua 23 asteessa, sillä asumismukavuudella voisi myös olla hintalappu. Lämpötilahan on aivan keskeinen asumismukavuuden mittari, joten jos se haluttu olosuhde määrittelisi laskun summan, eikö se olisi yhdenvertaisuutta parhaimmillaan, Haarma kysyy.

Wattinen on asukaslähtöinen älylämmityspalvelu, joka pienentää asumisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä ja samalla parantaa kodin asumismukavuutta.

Suurta remonttia älylämmityksen asentaminen ei kaipaa. Wattinen asennetaan olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään ja asennuksen yhteydessä asunnoissa vaihdetaan ainoastaan patterien termostaatit. Wattinen asentaa myös kiinteistön yleisiin tiloihin yhteyslaitteet termostaattien verkkoyhteyttä varten, ja päävesimittariin laitteen kiinteistön vedenkulutuksen mittauksia ja vuotohälytyksiä varten.

Wattisen asennus on nopea. Se hoituu parhaimmillaan yhdessä päivässä, aina ilman putkimiestä ja kesken lämmityskaudenkin.

Palvelu tuo usein helpotusta jo edellä mainittuihin kasvaneisiin asumiskustannuksiin ja sen lisäksi se on mukava ja järkevä ilmastoteko vähentäessään ennen kaikkea turhaa energiankulutusta. Wattinen onkin jatkossa yksi keino olla auttamassa taloyhtiöitä asumiskustannusten hallinnassa ja samalla edistämässä entistä ilmastoviisaampia taloyhtiöitä.

Lue lisää:
Älylämmityksestä arvokasta dataa perinteiseen tasapainotustyöhön >>
Espoolainen taloyhtiö onnistui leikkaamaan 20 prosenttia kaukolämpökuluissa >>