<small><i>Veden säästäminen on tiedostamista ja omien tottumusten hienosäätämistä, ei elämänlaadusta luopumista.</i></small>

Taloyhtiöissä suurin energiasyöppö on lämmin vesi. Motivan mukaan 40 prosenttia asuinrakennuksissa käytetystä vedestä on lämmintä vettä. Kymmenen minuutin suihkun aikana käytetyn lämpimän veden lämmittämiseen kuluisi aikaa neljä tuntia, jos lähtisimme lämmittämään sitä hellalla. Veden vastuullinen kuluttaminen on helpoin keino säästää energiaa. Pudottamalla valuvan veden alla peseytymiseen käyttämämme aika vaikkapa puoleen, saadaan aikaan merkittäviä säästöjä asumisen energiankulutuksessa. Myös EU:n tasolla taloyhtiöiden veden- ja energiankulutukseen on tartuttu.

Putkiremontti on kallis projekti taloyhtiölle ja siksi siihen harvoin ryhdytään kevyin perustein. Energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpaneva lakiuudistus on aiheuttanut täysin perusteltuja kysymyksiä taloyhtiöissä. Jos linjasaneeraus on tehty ennen mittariasennusten pakollistamista, tarkoittaako tämä, että kallis investointi olisi jälleen edessä?

Monissa taloyhtiöissä vesilaskutus on perustunut huoneiston henkilömäärään, veden yksikkökustannukseen pinta-alaa kohti ja ollut vuokraan sisällytettynä kiinteänä vesimaksuna. Eduskunta on nyt hyväksynyt lakimuutoksen, jolla uudistetaan veden mittaamista ja laskutusta. Lakiuudistuksen taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpano.

Vuoden 2022 alusta lähtien vesimaksuvastikkeen ja vedestä perittävän korvauksen yhteydessä on annettava tiedot vastikkeen tai korvauksen perusteista. Lisäksi asukkaalla on oikeus saada erittely kulutetusta kylmästä ja lämpimästä vedestä. Tämä tuo kompastuskiviä taloyhtiön ja isännöitsijän kiinteistönhallintaan ja vesilaskutukseen.

Taloyhtiöt valmistautuvat parhaillaan kulutuksenmukaiseen vesilaskutukseen siirtymiseen ja ovat viestineet asukkaille tulevasta muutoksesta. Muutoksen käytännön vaikutukset ovat kuitenkin asukkaille ja ammattilaisille itselleenkin vielä vieras asia, mutta niihin voi varautua etukäteen. Verto-kohteissa kaiken vesilaskutukseen liittyvän voi jättää Verton huoleksi siirtymällä VertoPro-asiakkaaksi.

Kiinteistöstrategia on asumisen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa ensin määritellään tavoitteet ja sen jälkeen keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Kiinteistöstrategia on hyvä laatia sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille.Strategia voi olla muistion muotoon kirjoitettu selvitys, jossa on ensin taloyhtiön nykytilan kartoitus, sen jälkeen mahdollisesti heti suoritettavat toimenpiteet ja lopuksi visio noin 5-10 vuoden päähän, millainen taloyhtiö silloin on. Toimenpiteiden ja toteutettavien suunnitelmien yhteyteen on hyvä laittaa myös keinot, joilla haluttuun lopputulokseen päästään.Lopuksi kiinteistöstrategia käsitellään ja hyväksytetään yhtiökokouksessa, minkä jälkeen se on ohjeena hallituksen ja isännöitsijän työskentelylle. Vaikka kiinteistöstrategia on hyväksytetty yhtiökokouksessa, on siihen liittyvät päätökset tehtävä silti asiallisesti yhtiön normaalien päätöksentekoperiaatteiden mukaan.