Sukitus on ympäristö- ja asukasystävällinen menetelmä ‒ Katso video sukituksesta

Yleensä kaikki huolestuvat vasta kun ongelmia alkaa esiintyä suunnasta jos toisesta, mutta mitäpä jos varsinkin kiinteistöjen pumppaamojen kohdalla toimisimme etupainotteisesti ja säästäisimme säännöllisillä huolloilla pitkän pennin?

Jätevesi-, sadevesi- ja perusvesipumppaamojen katkeamaton toiminta on erittäin tärkeää kiinteistöissä, joissa ne vaaditaan. Tärkeä osa pumppaamojen ylläpitoa ovat vuosihuoltosopimukset. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla varmistetaan pumppaamojen häiriötön toiminta ja pidennetään pumppaamon elinkaarta. Koska teidän pumppaamonne on viimeksi tarkastettu ja huollettu?

Elinkaaripalvelu on paljon käytetty sana, kun puhutaan huolto- ja ylläpitopalveluista. Mitä elinkaaripalvelun tulisi sisältää, että se olisi läpinäkyvä ja tarjoaisi riittävästi tietoa laitteiden tämän hetken tilanteesta ja tulevaisuuden tarpeista?

Matala-alkalisen tasoitteen käyttö yhdessä betonin kosteudenhallinnan kanssa on tehokas keino estää esimerkiksi lukuisissa muovimattokohteissa todetut ja kalliisiin korjauksiin johtaneet kosteus- ja sisäilmaongelmat. Nämä rakennusten käyttäjille ja koko yhteiskunnalle vakavia terveyshaittoja ja huomattavia ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavat ongelmat johtuvat siitä, että muovimatoissa käytetyt pehmittimet ja mattoliimat eivät kestä betonin korkeaa alkalisuutta, vaan ne reagoivat alkalisen kosteuden kanssa muodostaen sisäilmaongelmia aiheuttavia haitallisia yhdisteitä.

Taloyhtiöiden valtaisa korjaustarve on kiistämätön fakta ja osaltaan on ihme, että tähän on vasta nyt herätty. Ensimmäisenä konkreettisena muutoksena kohti suunnitelmallisempaa kiinteistönpitoa tuli 5-vuotissuunnitelmat peruskorjaushankkeille. Seuraavana merkittävänä korjausrakentamisen uudistuksena ovat tulossa energiatehokkuusvaatimukset. Kuten kaikki uudistukset, myös nämä ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Ongelmana on toistaiseksi ollut laaja tulkinnanvaraisuus. Kuinka taloyhtiöt tulevaisuudessa korjataan ja kuka ottaa suunnannäyttäjän roolin.

Vuonna 1977 rakennetussa taloyhtiössämme on 20 huoneistoa ja 11 autokatospaikkaa, jotka ovat osakkaiden omistuksessa. Pitäisikö yhtiön yhteisiä remontteja laskutettaessa ottaa huomioon myös autokatosten osuus? Eikä niin, että autokatokseton maksaa saman hinnan kuin katoksen omistaja. Asunto-osakkaiden, niin koon kuin kerrostenkin osalta jako on oikein. Ja miten on katosten omistusoikeus? Tietoni mukaan niitä on ostettu yhtiöltä 2000-luvun puolivälissä vain tilisiirrolla. Eli niistä ei ole osakekirjoja, eikä kauppakirjojakaan tehty. Pitäisikö myös autokatoksista olla osakekirjat lain mukaan tai kauppakirjat?