Talous osana kiinteistöstrategiaa

Asunto-osakeyhtiölaki selventää sekä yhtiön että osakkeenomistajan välistä kunnossapitovelvollisuutta että osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan.Hallitus antoi pitkän v. 2004 alkaneen valmistelun jälkeen 27.3.2009 eduskunnalle hallituksen esityksen asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 24/2009). Laki tuli voimaan 1.7.2010.Uudistus toteutettiin lain kokonaisuudistuksena, jossa koko asunto-osakeyhtiölaki on kirjoitettu uudelleen. Laissa on pyritty harmonisoimaan lainsäädäntöä vastaamaan oikeuskehitystä, oikeuskäytäntöä, voimassa olevassa laissa havaittuja puutteita sekä jo aiemmin voimaantullutta osakeyhtiölakia.

Kevään yhtiökokoukset ovat jo ovella. Tässä taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään sekä koko taloyhtiötä että myös yksittäistä osakasta koskevista tärkeistä asioista. Ja sitten se karmivin asia, joka saa jonkun jopa jättäytymään pois yhtiökokouksesta: kokouksessa valitaan taloyhtiölle hallitus.Tavallaan ymmärrettävää, että taloyhtiön hallituksen jäsenyys, saati sitten puheenjohtajuus, saattaa tutisuttaa polvia. Onhan näitä uutisia hallituksen jäsenten sekä puheenjohtajan vastuusta jo kuultu useampiakin, esimerkiksi katolta pudonneeseen lumeen tai korjausurakoiden kilpailuttamisiin liittyen. Hallituksen päätöksistä – tai niiden puuttumisesta – voi seurata isojakin taloudellisia vastuita. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain, yhtiöjärjestyksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Tällaisen päätöksen noudattaminen voi pahimmillaan johtaa hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen yhtiölle, osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Hallituksen jäsenten tulee siis olla hyvin perillä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällöstä sekä asunto-osakeyhtiölainsäädännöstä. Kun vastuu on näin ankaraa, mistä enää löytää hallitukseen jäseniä?

Taloyhtiön hallinta perustuu osakkaiden valitseman hallituksen ja yhtiön palkkaaman isännöitsijän yhteistyöhön, johon osakkeen omistajien tulee voida luottaa. Parhaaseen tulokseen taloyhtiön kannalta päästään kun osakkaat, hallitus sekä isännöitsijä yhdessä sopivat pelisäännöt ja tavoitteet joiden mukaan taloyhtiössä toimitaan. Asian yksinkertaistamiseksi tulee perehtyä taloyhtiön sisäisen toimivallan jakautumiseen.

Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.

Vahingonkorvausvastuusta on säädetty kattavasti asunto-osakelyhtiölain 24. luvussa. Luku koskee yhtiön ja sen johtoon kuuluvien sekä osakkeenomistajien laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädeltyyn oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta. Laissa on selvennetty myös osakkeenomistajan ja yhtiön välistä oikeussuhdetta tarkistamalla yhtiön päätösten moittimista koskevia sääntelyä sekä osakkeenomistajien ja yhtiön vahingonkorvausvastuuta.

Taloyhtiönkorjaushanke prosessina monimutkainen. Eräs tärkeä osa kokonaishanketta on mahdollisten lupien hakeminen sekä rakennusmääräysten noudattaminen. Taloyhtiön korjaushankkeessa tämä vastuu tulee yleensä urakoitsijalle ja työn valvojalle. Suunnittelija ottaa osaltaan työssään huomioon kaavoituksen sekä rakennusmääräysten vaikutuksen. Huomattavaa on, että ympäristö rajaa usein käytettävissä olevien ratkaisuvaihtoehtojen määrää huomattavasti.