projektinjohto

Taloyhtiön energiaremontti vaatii suunnittelua ja ennakointia, jottei vanhat järjestelmät ehdi hajoamaan ennen remonttia. Usein energiaremontissa mietityttää, mikä voi mennä pieleen ja miten ongelmia voisi välttää. Yleensä itse teknisten ratkaisujen ongelmat ovat vähäisiä ja vältettävissä hyvällä suunnittelulla. Suurimmat hankaluudet liittyvät usein hankkeen valmisteluun. Helsingin kaupunki listasi tähän artikkeliin seitsemän tyypillisintä sudenkuoppaa satunnaisessa järjestyksessä.

Elokuu on monen mielessä kesän viimeinen kuukausi. Elokuu on myös merkinnyt satokautta, jolloin on puitu tuleentunut vilja sekä poimittu kesän satoa hedelmien ja marjojen muodossa. Elokuun koittaessa suuri osa palaa jo totuttuun vanhaan rytmiin ja arkiseen aherrukseen – aikuiset töihin ja lapset kouluun. Myös taloyhtiössä tämä tarkoittaa paluuta arkeen.

Taloyhtiön asiakirjoissa saattaa vilahtaa entuudestaan tuntemattomia käsitteitä. Mistä on kyse, kun suunnitellaan ennakkovuositarkastuksen tekemistä tai 10-vuotistakuutarkastusta?

Lue, mitä suunnitteluryhmältä vaadittiin, kun kaavassa suojeltu historiallisesti arvokas talo haluttiin saneerata perusteellisesti ja muuttaa seitsemän huoneiston asuinrakennukseksi. Komean vanhan tiilirakennuksen viereen haluttiin lisäksi rakentaa kaksi luhtikerrostaloa 12 asuinhuoneistolla. Tämä kaikki edellytti kaavamuutosta ja arkkitehdin taidonnäytteenä uudisrakentamisen sovittamista mitä kauneimpaan kulttuuriympäristöön.

Monissa 1970-luvun kerrostaloissa on tarve korjaavalle tai uudistavalle julkisivusaneeraukselle. Pelkän pintakorjauksen lisäksi saneerauksissa tavoitellaan usein myös parempaa energiatehokkuutta ja siten vähähiilisempää asumista ja säästöjä lämmityskustannuksissa. Julkisivusaneerauksissa haasteena onkin usein, miten toteuttaa julkisivuremontti ja lisälämmöneristys ilman että rakenteen kokonaisvahvuus kasvaa.

Ympäristöministeriöltä avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin – myös puupohjaisista purkujätteistä kerätty uutta tietoa

Ympäristöministeriön kolme uutta opasta kestävästä purkamisesta vauhdittavat alan kiertotaloutta ja ilmastotyötä. Oppailla halutaan parantaa purkuhankkeiden laatua sekä lisätä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä.

Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.

Elämäni varrella olen asunut todella monella paikkakunnalla sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa. Paritalo ja luhtitalo ovat vielä kokematta. Työurani olen tehnyt asumiseen liittyvissä tehtävissä ja asuminen ja ympäristö kiinnostavat minua monestakin näkökulmasta.

Suuri osa suomalaisesta rakennuskannasta on tullut peruskorjausikään. Kosteus- ja homevaurioita tunnistetaan enemmän, valitettavasti niitä myös edelleen syntyy. Taloyhtiöille ja osakkeenomistajille korjaukset tulevat kalliiksi, mutta vielä kalliimpaa on jättää korjaukset tekemättä. Silloin voidaan pahimmillaan päätyä tilanteeseen, jossa rakennus on edullisempaa purkaa kuin korjata. Sisäilmasta oireilu ja sairastaminen nostavat inhimillisten vahinkojen määrää.Kosteusvaurioiden ehkäisy, sekä nopea ja laadukas korjaaminen, vähentävät terveysriskien lisäksi korjausten kustannuksia. Jatkuvalla huolellisella kiinteistönpidolla säästetään tulevaisuuden korjauskustannuksissa ja rakennuksen arvo säilyy tai jopa nousee.