Remontti

Monissa 1970-luvun kerrostaloissa on tarve korjaavalle tai uudistavalle julkisivusaneeraukselle. Pelkän pintakorjauksen lisäksi saneerauksissa tavoitellaan usein myös parempaa energiatehokkuutta ja siten vähähiilisempää asumista ja säästöjä lämmityskustannuksissa. Julkisivusaneerauksissa haasteena onkin usein, miten toteuttaa julkisivuremontti ja lisälämmöneristys ilman että rakenteen kokonaisvahvuus kasvaa.

70-luvulla rakennetussa rivitaloyhtiössämme ei ole taloyhtiön toimesta teetetty pesuhuoneremonttia. Teimme remontin itse v. 1991 asuntoomme muutettuamme. Vaihdoimme muovimaton kaakeleihin. Nykymääräykset täyttävä vedeneristys puuttui.Ilmoitin isännöitsijälle puhelimitse remonttitarpeesta heti kosteusvaurion huomattuani helmikuussa. Tuolloin hän sanoi, että remontin yhteydessä tulee viallinen lattiakaivo ja pesukoneen poistoputki vaihtaa taloyhtiön laskuun.

Teetämme lähiaikoina täydellisen kylpyhuoneremontin, jossa uusimme mm. lattialaatat, joista osa on irronnut ja haljennut. Samalla uusitaan myös vesieristys. Talo on valmistunut 1980 ja "alkuperäisvarusteena" on ollut muovimatto. Edelliset omistajat ovat tehneet remontin ja laittaneet em laatoituksen. Nyt taloyhtiö kieltäytyy maksamasta vesieristystä. Vedoten siihen, että laatoitus ei ole alkuperäsvaruste ja että vastuu on remontin tekijällä / teettäjällä.

Suunnittelimme laatoittavamme seinät vanhojen päälle poistettuamme maalin. Maalia poistaessamme havaitsimme, että kuivauslämpöpatterin päältä (1-2 m2) seinälaatat olivat irti ja pullistuneet sekä haljenneet. Isännöitsijän mukaan muutamasta muussakin asunnosta samoja ongelmia.Kysymys kuuluu: Kenen on vastuu ja mitä korvataan?Vaihtoehdot lienee:Rakennuttajan, jolla 10-vuotistarkastus ensi vuonna.Taloyhtiön.Edellisen omistajan.Kuuluko korvata uusi vesieristys, sekä laatat töineen?Lisäksi kysymys: Voiko remontoida kylpyhuoneen vai pitääkö odottaa, että "syyllinen" löydetään ensin? Haljenneilla kaakeleilla ei tohtisi esimerkiksi odottaa ensivuoden rakentaja tarkastusta.Jos remontoi ilman päätöstä, mitä todistusaineistoa pitäisi kerätä ja miten jatkotoimenpiteitä varten?

Olemme aikeissa ostaa rivitalonpätkän (rv. 1980). Entinen asukas on itse jollain tavoin korjannut yläkerran kylpyhuoneen (peltinen) vesivahingon, huomasimme alakerran katossa kupruja jonka johdosta asia kävi ilmi. Asukkaalla oli ollut isännöitsijän lupa korjaukseen.

Väestönsuojat ovat tärkeä osa Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä, ja niiden rakentamisvelvollisuus on määritelty pelastuslaissa sekä sitä täydentävissä asetuksissa. Rakennuksen omistajilla on vastuu varmistaa, että uusissa rakennuksissa tai suurissa rakennusryhmissä on riittävä väestönsuoja, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset.

Lyhyesti meidän taloyhtiömme tarina menee niin, että meiltä hajosi lämmitys, emmekä saaneet pankilta lainaa sen korjaamiseen. Sen seurauksena taloyhtiö oli pakko hakea konkurssiin, joka lopulta raukesi varojen puutteeseen.Perheemme asui rivitalossa, joka oli rakennettu 1960–1970-lukujen vaihteessa. Taloyhtiössä oli 15 asuntoa, enimmäkseen kaksioita tai pieniä kolmioita. Me muutimme taloon vuonna 2009. Uskoimme kiinteistönvälittäjää, joka vakuutti, että talossa ei ole akuutteja korjaustarpeita.

Kun saunan eristerakenne tehdään perinteisellä tavalla vasten kiviseinää, ovat puu ja kivi suorassa yhteydessä toisiinsa. Kosteus- ja homevaurioita ajatellen tämä on riskialtis yhdistelmä. Koska alumiinipaperi on helposti repeytyvää, rakenteeseen syntyy herkästi vuotokohtia. Tällöin saunan suuri kosteuspitoisuus pääsee kastelemaan rakenteen. Pienetkin rakennusvirheet kostautuvat ja saattavat helposti aiheuttaa ongelmia rakenteisiin.

Hajuhaitta tai poikkeava kosteuslukema voi olla taloyhtiössä ensimmäinen merkki alapohjan ongelmasta. Siksi hallituksen ja isännöitsijän kannattaa selvittää syy ennen kuin korjaustavasta päätetään. Jos syy jää selvittämättä, taloyhtiö voi päätyä korjaukseen, joka rauhoittaa tilannetta hetkeksi, mutta jättää varsinaisen ongelman rakenteisiin.

Jätevesi-, sadevesi- ja perusvesipumppaamojen katkeamaton toiminta on strategisen tärkeätä kiinteistöissä, joissa ne vaaditaan. Tärkeä osa pumppaamojen ylläpitoa ovat vuosihuoltosopimukset. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla varmistetaan pumppaamojen häiriötön toiminta ja pidennetään pumppaamon elinkaarta.