Kuntoarvio on tärkeä työkalu

Kuntoarvion tehtävä on kertoa silmämääräisen tarkastelun avulla tarkasteltavan rakennuksen tai rakennusosan kunto. Kuntoarvion pohjalta muodostetaan 10 vuoden pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS-ehdotus, joka kertoo korjausten ajoittumisesta, kiireellisyydestä sekä kustannustasosta. Se toimii pohjana taloyhtiön kunnossapitotarveselvitykselle.

Uudemmissa taloyhtiöissä kuntoarviossa nousevia puutteita on mahdollista sisällyttää urakoitsijan 10-vuotisvastuuseen.

KT Kuntotutkimus Oy:n toimitusjohtajan Petri Rajaniemen mukaan kuntoarvion tärkein tehtävä on ohjaus kohti hallittua kunnossapitoa.

– Kuntoarvio on kokonaisvaltainen tutkimus, jossa tehdään kunnossapitosuunnitelma kiinteistölle seuraavaksi 10 vuodeksi. Hallitulla kunnossapidolla tarkoitetaan korjausten ajoittamista oikein ja sitä, että kaikki isot remontit eivät tule yhtä aikaa, Rajaniemi kiteyttää.

Kuntoarviossa tarkastellaan kerralla useita kohteita, esimerkiksi julkisivun, perustusten sekä katon kuntoa. Kolme keskeisintä tarkastelun alle kuuluvaa osa-aluetta ovat rakenteet, LVI-tekniikka sekä sähköjärjestelmien toimivuus. LVI-järjestelmien kuntoarvio pitää sisällään niin lämmitysjärjestelmän, vesi- ja viemärijärjestelmän kuin ilmanvaihtojärjestelmänkin toiminnan arvion.

Kun asiantuntijat käyvät läpi rakennuksen kaikki osat, välitöntä korjausta vaativia puutteitakin voi tulla esiin.
– Esimerkiksi kylpyhuoneista voi löytyä kosteusvaurioita tai jopa putkivuotoja. Asiantuntija havaitsee myös esimerkiksi väärin asennetut palopellit ja rakennusvirheet, jos niitä esiintyy, Petri Rajaniemi kertoo.

Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa on tarkoitus nostaa esille myös kiinteistön turvallisuus ja terveellisyys sekä energiataloudellisuus.

Kuntoarvio kertoo myös, onko jotain kiinteistön osa-aluetta syytä tutkia tarkemmin teettämällä kohteessa kuntotutkimus.

Kuntoarvio voi pitää sisällään myös asukkaiden esille tuomien ongelmakohtien tarkastelua. Ensimmäiset kuntoarviot kannattaakin kiinteistössä toteuttaa kun kiinteistö on ollut aktiivikäytössä enintään 10 vuotta ja sen jälkeen 5–10 vuoden välein, jolloin mahdollista remonttia vaativat kohteet ovat vielä kustannustehokkaasti korjattavissa.

Kuntoarvion toteuttaminen vaatii useamman alan ammattilaisen työpanosta: rakennustekniikan osaajaa, LVI- sekä sähkötekniikan tuntijoita. Jotta kuntoarvion laatu on asianmukaista ja oikeanlaista, varmistetaan se hankkeen projektipäällikön kuntoarviopätevyydellä (FISE) sekä energiakatselmoijan pätevyydellä (Motiva).