Missä on lähin väestönsuoja?

Miten helppoa on lähimmän väestönsuojan löytäminen? (Kuva Adobe Stock)
Suomessa varautuminen poikkeustilanteisiin on osa arkista turvallisuutta, ja yksi keskeinen kysymys kriisitilanteessa on: missä on lähin väestönsuoja? Jokaisen on hyvä tietää, missä suojatilat sijaitsevat ja miten ne toimivat, sillä hätätilanteessa nopea toiminta voi olla ratkaisevaa.
Väestönsuojat on suunniteltu tarjoamaan suojaa sodan ja säteilyuhkien varalta, mutta niitä voidaan käyttää myös muissa kriiseissä. Monissa taloyhtiöissä on oma suojatila, mutta kaikille asukkaille sen löytyminen ei ole itsestäänselvyys. Miten siis selvität, missä lähin väestönsuoja on? Tässä artikkelissa käymme läpi, miten väestönsuojapaikat määräytyvät, miten voit löytää oman suojasi ja mitä taloyhtiöiden tulisi huomioida suojautumisvalmiudessa.
Lainsäädäntö ja väestönsuojien tarkoitus
Väestönsuojien rakentaminen perustuu pelastuslakiin (379/2011), joka velvoittaa tietyt rakennukset varustamaan suojat. Väestönsuojia on rakennettava, jos uudisrakennus on kooltaan vähintään 1 200 m² ja sen käyttötarkoitus edellyttää suojatilaa. Tämä tarkoittaa, että suurimmassa osassa kerrostaloja, liikekiinteistöjä ja muita suuria rakennuksia on oma väestönsuoja.
Normaalioloissa suojia voidaan käyttää esimerkiksi varastoina tai teknisinä tiloina, mutta niiden on oltava muutettavissa suojakäyttöön 72 tunnin kuluessa hätätilanteen sattuessa.
Missä lähin väestönsuoja sijaitsee?
Monet kerrostalot, toimistorakennukset ja liikerakennukset sisältävät omat suojatilansa, joihin niiden käyttäjillä on ensisijainen pääsy. Pienemmissä taloyhtiöissä tai alueilla, joissa ei ole omia suojia, asukkaat voidaan ohjata käyttämään kunnan tai naapuritaloyhtiöiden väestönsuojia.
Kuntien pelastusviranomaiset ylläpitävät tietoa alueensa suojapaikoista, ja tarvittaessa viranomaiset voivat järjestää myös väliaikaisia suojapaikkoja hätätilanteessa.
Miten lähimmän väestönsuojan löytää?
Lähimmän väestönsuojan löytämiseksi kannattaa:
- Tarkistaa oman taloyhtiön tiedot. Isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus voi kertoa, onko kiinteistössä oma väestönsuoja.
- Ole yhteydessä paikalliseen pelastuslaitokseen. Neuvoja suojien sijainnista saa myös kunnallisilta pelastusviranomaisilta.
- Etsi tietoa kuntasi verkkosivuilta. Joillain kunnilla ja kaupungeilla saattaa olla vielä verkkosivuillaan karttapalvelu tai lista alueen väestönsuojista.
Info
Ukrainan kokemukset väestönsuojelussa: Selvitys suosittaa mobiilisovelluksia Suomeen
Pelastusopisto julkaisee maaliskuussa 2025 raportin, joka pohjautuu Ukrainan kokemuksiin väestönsuojelusta. Raportin mukaan Ukrainassa on otettu käyttöön mobiiliappi, jonka avulla väestö saa reaaliaikaisia tietoja ilmahälytyksistä ja lähimpien väestönsuojien sijainneista. Tämä innovatiivinen ratkaisu on saanut paljon huomiota ja raportti suosittaa, että Suomeen kehitetään vastaava järjestelmä, joka hyödyntää viimeisintä teknologiaa. Sovelluksen tarkoituksena olisi auttaa kansalaisia paikantamaan lähimmän väestönsuojan ja parantaa väestön turvallisuutta kriisitilanteissa.
Raportin pohjalta esitetään myös ehdotus ilmavaroitusjärjestelmän kehittämisestä, joka integroisi mobiilisovellukset ja muut varoitusmenetelmät. Nykyisin hyvinvointialue päättää, millä tavoin pelastuslaitos huolehtii alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Toiminta on tällä hetkellä ohjetasolla, ja raportissa ehdotetaan, että säädösten laatimista tulisi harkita.
Esiselvityksen toteutti Pelastusopisto sisäministeriön toimeksiannosta, ja raportti on suunnattu väestönsuojien rakentamisen, valvonnan ja viranomaisohjeiden kehittämistarpeiden tarkasteluun. Raportin tekijöitä ovat tutkija, FT Janne Koivukoski ja projektipäällikkö, YTT Marko Juutinen.
(Lähde: Pelastusopisto 14.2.2025: Väestönsuojia koskevassa selvityksessä suosituksia suojien kokoon, sijaintiin ja rakennusprosessiin)
Valmius ja käyttöönottaminen
Väestönsuojissa on oltava tarvittavat varusteet, kuten ilmanvaihtolaitteet, ensiaputarvikkeet ja perusvälineet hätätilanteessa selviytymiseen. Asukkaiden on hyvä tutustua suojan sijaintiin, sen varusteisiin ja käyttöönotto-ohjeisiin etukäteen.
Miten taloyhtiö voi parantaa valmiutta?
Taloyhtiöillä on tärkeä rooli asukkaidensa turvallisuuden varmistamisessa. Hyvät käytännöt sisältävät:
- Säännöllinen tiedottaminen. Taloyhtiön hallituksen tulisi informoida asukkaita suojien sijainnista ja käyttöohjeista.
- Kuntoarvio ja huolto. Väestönsuojan teknisten laitteiden ja rakenteiden kunto tulisi tarkistaa säännöllisesti.
- Varautumissuunnitelma. Taloyhtiön asukkaiden tulisi olla tietoisia varautumisohjeista ja suojautumiskäytännöistä.
Taloyhtiöiden ja asukkaiden kannattaa varmistaa, että väestönsuojat ovat kunnossa ja käyttövalmiina, jotta ne täyttävät tehtävänsä hätätilanteessa. Turvallisuus alkaa tiedosta – varmista jo tänään, missä lähin väestönsuoja sijaitsee!
Väestönsuojien toimivuus ja kehitys puhuttavat – tuore väitöstutkimus nostaa esiin vahvuudet ja haasteet
Aalto-yliopistossa 17.6.2025 väitellyt TkL Pekka Kyrenius toteaa tutkimuksessaan, että Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava ja kustannustehokas. Järjestelmä suojaa lähes koko väestön ja perustuu yksityisomisteisten kiinteistöjen vastuuseen suojien rakentamisesta. Kokonaisuudessaan väestönsuojainfra on rakennettu 4,4 miljardin euron kustannuksella, mikä vastaa kolmen vuoden puolustusbudjettia.

Tutkimus osoittaa, että järjestelmä toimii hyvin nykyisissä uhkamalleissa, joissa suojautuminen on lyhytkestoista. Kyrenius kuitenkin huomauttaa, että ilmastonmuutoksen myötä kuumenevat kesät voivat haastaa suojien lämpöolosuhteet – etenkin pidempien suojautumisjaksojen aikana. Ilman aktiivista jäähdytystä lämpötilat voivat nousta vaarallisiksi erityisesti haavoittuville väestöryhmille.
Nykyinen pelastuslaki ja väestönsuoja-asetukset astuivat voimaan vuonna 2011. Väestönsuoja-asetuksia ollaan uudistamassa, ja asetustyö käynnistyy näillä näkymin vuonna 2026. Tutkimus korostaa tarvetta ajankohtaiselle keskustelulle suojien teknisistä valmiuksista ja tulevaisuuden vaatimuksista.
Kuka vastaa taloyhtiön väestönsuojan kunnosta?
Väestönsuojan kunnosta ja ylläpidosta vastaa kiinteistön omistaja, eli taloyhtiössä hallituksen puheenjohtaja ja hallitus. Vastuu perustuu pelastuslakiin (379/2011, 72 §), joka velvoittaa pitämään suojan ja sen varusteet kunnossa sekä käyttökunnossa hätätilanteessa.
Taloyhtiö voi nimetä väestönsuojan hoitajan, mikä ei ole pakollista mutta käytännössä suositeltavaa. Nimetty henkilö ei saa juridista vastuuta, vaan toimii hallituksen tukena. Hän voi olla taloyhtiön asukas, huoltomies tai muu tehtävästä kiinnostunut henkilö, joka on käynyt alueellisen pelastusliiton lyhyen koulutuksen.
Hoitajan tehtävänä on tarkistaa vuosittain suojan kunto, testata ilmanvaihto ja padotusventtiili, varmistaa tiivisteiden toimivuus ja varusteiden paikoillaanolo. Havainnoista ilmoitetaan hallitukselle, ja tarvittaessa huoltoyhtiöltä pyydetään apua teknisiin toimenpiteisiin.
Kymmenen vuoden välein väestönsuoja tarkastetaan perusteellisesti, ja tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka on tarvittaessa esitettävä pelastusviranomaisille. Samalla on hyvä varmistaa suodattimien, varusteiden ja ohjeiden ajantasaisuus.
Väestönsuojan ylläpito on osa taloyhtiön normaalia turvallisuutta. Kun vastuuhenkilö on nimetty ja vuosittaiset tarkastukset tehdään, pysyy suoja kunnossa ja asukkaiden turvallisuus varmistettuna.
Lue lisää taloyhtiön turvallisuudesta: Taloyhtiön turvallisuuspäällikkö: tehtävät, vastuut ja hyödyt >>
Info
Alueelliset pelastuslaitokset
- Etelä-Karjalan pelastuslaitos
- Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
- Etelä-Savon pelastuslaitos
- Helsingin kaupungin pelastuslaitos
- Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
- Kainuun pelastuslaitos
- Kanta-Hämeen pelastuslaitos
- Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos
- Keski-Suomen pelastuslaitos
- Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
- Kymenlaakson pelastuslaitos
- Lapin pelastuslaitos
- Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
- Pirkanmaan pelastuslaitos
- Pohjanmaan pelastuslaitos
- Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
- Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos
- Pohjois-Savon pelastuslaitos
- Päijät-Hämeen pelastuslaitos
- Satakunnan pelastuslaitos
- Varsinais-Suomen pelastuslaitos
- Pelastustoimi: Väestönsuojelu
- Pelastustoimi: Varautuminen











