Minne taloyhtiö saa kolata lumet? Näin vältät kiistat ja virheet pihalla

Jokaisen tontin omistajan tai haltijan on huolehdittava piha-alueensa sekä tontille johtavan kulkutien, eli tonttiliittymän, lumitöistä. Tämä tarkoittaa, että tontin omistajan on pidettävä kulkureitit turvallisina ja esteettöminä. (Kuva: Shutterstock)
Talvet ovat viime vuosina tuoneet vuorotellen lumettomia jaksoja ja äkillisiä, runsaita lumisateita. Kun lumi alkaa kasautua pihoille ja kulkureiteille, taloyhtiöt joutuvat nopeasti pohtimaan, minne kaikki lumi voidaan turvallisesti siirtää. Tilanne on erityisen hankala tiiviisti rakennetuilla alueilla, joissa pihat ovat pieniä ja jokainen neliö on käytössä. Lumelle pitäisi silti löytyä paikka, joka ei vaaranna kulkua, aiheuta haittaa naapurille eikä riko sääntöjä, joista kiinteistön omistaja vastaa.
Taloyhtiön vastuu lumen sijoittamisesta
Kun lumi alkaa täyttää pihan, vastuu sen siirtämisestä on taloyhtiöllä. Kiinteistön omistajan on lain mukaan huolehdittava tontin kunnossapidosta ja pidettävä kulkureitit turvallisina. Velvoite koskee kaikkia alueita, joilla asukkaat tai huolto liikkuvat. Vastuu ei rajoitu pelkkään kolaamiseen, vaan se kattaa myös päätöksen siitä, mihin lumi voidaan pihalla sijoittaa.
Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals muistuttaa, että asiaan liittyy selkeitä rajoja. Hänen mukaansa lunta ei saa siirtää naapuritontin puolelle eikä kaupungin alueelle, vaikka houkutus olisi suuri. Jokaisen taloyhtiön tulee löytää omalta tontilta paikka lumelle, ja jos sopivaa aluetta ei ole, lumi on kuljetettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Pujalsin mukaan taloyhtiön on samalla varmistettava, ettei lumen sijoittaminen aiheuta vaaratilanteita eikä estä piha-alueen liikkumista.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lumelle on löydettävä niin toimiva paikka, ettei se tuki kulkureittejä, peitä näkyvyyttä tai purista mitään rakennetta vasten. Jos pihalla on vain vähän tilaa, vaihtoehdot voivat olla niukat, mutta velvoitteet eivät silti muutu. Moni taloyhtiö yrittää siksi yhdistää tilapäisiä ratkaisuja ja lumen poiskuljetusta sen mukaan, millaiseksi talvi muodostuu.

Kun oma tontti ei riitä: lumen vieminen kunnan vastaanottopaikkaan
Monella taloyhtiöllä tulee talven aikana vastaan hetki, jolloin omalle pihalle ei yksinkertaisesti enää mahdu lunta. Silloin ainoa vaihtoehto on lumen kuljettaminen pois. Kunnat ylläpitävät lumenvastaanottopaikkoja juuri tällaisia tilanteita varten, ja niiden sijainnit sekä käytännöt löytyvät kunkin kunnan verkkosivuilta tai teknisen toimen asiakaspalvelusta.
Lumen vieminen vastaanottopaikkaan ei ole vapaaehtoinen järjestely, vaan osa kiinteistön kunnossapitoa silloin, kun muita ratkaisuja ei ole. Taloyhtiön on huolehdittava kuljetuksesta joko oman huoltoyhtiön tai erikseen tilatun urakoitsijan avulla.

Kuljetuksen hinta määräytyy kuormien ja työajan mukaan, joten kustannukset voivat nousta, jos lunta joudutaan siirtämään usein. Juuri tästä syystä moni taloyhtiö yrittää suunnitella pihan lumenkäsittelyä etukäteen ja hyödyntää poiskuljetusta vasta, kun pihan varastointikapasiteetti on käytetty loppuun.
Kunta voi ohjeistaa, mihin lumia ei saa viedä, ja nämä ohjeet on syytä tarkistaa ennen talven kiireisimpiä viikkoja. Lunta ei saa jättää katualueille, puistoihin tai viherkaistoille, eikä sitä saa kasata paikkoihin, joissa sulamisvedet voivat valua väärään suuntaan.
Kun lumet viedään kunnan omalle vastaanottopaikalle, taloyhtiö täyttää velvollisuutensa ja varmistaa, ettei lumi aiheuta haittaa ympäristölle tai naapureille.
Vierasautopaikat taloyhtiön tilapäisenä lumen kasausalueena
Ahtailla tonteilla lumelle sopivan paikan löytäminen on usein hankalaa, ja talven edetessä pihan vaihtoehdot vähenevät nopeasti. Moni taloyhtiö turvautuu silloin väliaikaisiin ratkaisuihin, kuten yhtiön hallinnassa oleviin vierasautopaikkoihin. Vieraspaikat ovat taloyhtiön omassa käytössä, joten niiden hyödyntäminen lumisäilönä on mahdollista, kunhan asiasta päätetään selkeästi ja asukkaille kerrotaan muutoksesta hyvissä ajoin.
Tilanne on toinen silloin, kun kyseessä on osakkaan hallinnassa oleva autopaikka. Tällainen paikka voi olla osakkaalle vuokrattu, käyttöoikeudella annettu tai yhtiöjärjestyksen perusteella määrätty. Näiden paikkojen käyttö lumien säilyttämiseen edellyttää aina osakkaan suostumusta, sillä taloyhtiö ei voi muuttaa hallinnan sisältöä yksipuolisesti. Jos suostumus annetaan, ratkaisu voi olla toimiva etenkin hetkellisten lumipiikkien aikana.
Taloyhtiön on hyvä varmistaa, että tilapäiset järjestelyt eivät katkaise pihan kulkureittejä tai estä pelastustien käyttöä. Kun vieraspaikkoja käytetään lumelle, niihin liittyvät tilapäiset muutokset kannattaa merkitä selkeästi ja hoitaa niin, etteivät pihan käyttäjät joudu epäselvään tai vaaralliseen tilanteeseen. Hyvin suunniteltuna järjestely helpottaa taloyhtiön arkea ja vähentää tarvetta kalliille poiskuljetuksille silloin, kun talvi tuo lunta enemmän kuin pihalle mahtuu.
Rajakysymykset ja vahingonkorvausvastuu lumen kasaamisessa
Lumen kasaaminen taloyhtiön pihalla ei ole pelkkä käytännön järjestely, vaan siihen liittyy myös vahingonkorvausvastuuta. Suurin osa kiistoista syntyy tilanteista, joissa lumi siirtyy väärään paikkaan tai kasauspaikka valitaan huolimattomasti. Vahingonkorvauslain mukaan taloyhtiö vastaa vahingosta, jos se on aiheutunut tuottamuksella tai laiminlyönnillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö on vastuussa, jos lumet työnnetään rajalle tavalla, joka selvästi altistaa naapurikiinteistön vahingolle.
Vaurioita syntyy useimmiten silloin, kun lumi kasaantuu lähelle aitoja, istutuksia tai rakenteita ja aiheuttaa painumaa tai rikkoutumista. Myös pysäköidyt autot ovat alttiita vaurioille, jos lumen siirto tehdään ahtaissa paikoissa. Vastuu ei riipu siitä, tekeekö lumityöt taloyhtiö itse vai urakoitsijan kautta, sillä taloyhtiö on kiinteistön ylläpidosta vastaava taho. Urakoitsijan virheellinen toiminta korvataan yleensä urakoitsijan vastuuvakuutuksesta, mutta lähtökohtaisesti vastuu alkaa taloyhtiöstä, jonka pitää valvoa, että työt tehdään turvallisesti ja sovittujen rajojen puitteissa.
Lainsäädäntö ei anna tarkkoja senttimetrirajoja sille, kuinka lähelle rajaa lumia saa kasata. Sen sijaan arvio perustuu siihen, voiko vahinko olla ennakoitavissa. Maankäyttö- ja rakennuslain ympäristön hoitoa koskeva pykälä (166 §) kieltää toimenpiteet, jotka selvästi aiheuttavat haittaa naapurille. Jos lumi esimerkiksi sulaa ja valuu suoraan toisen tontille tai painaa aitaa vasten, tilanne katsotaan helposti huolimattomaksi.
Taloyhtiön kannattaa siksi varmistaa, että lumen kasauspaikka on selkeästi omalla tontilla, riittävän kaukana rakenteista ja sellaisessa kohdassa, jossa lumi ei pääse liikkeelle sulamisvaiheessa. Selkeä ohjeistus lumitöistä vastaaville ja pihan talvikauden riskien säännöllinen tarkastaminen vähentävät vahinkoja merkittävästi. Jos vahinko kuitenkin syntyy, se käsitellään kiinteistön tai urakoitsijan vastuuvakuutuksen kautta, ja korvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain yleisten periaatteiden mukaan.
LUE MYÖS: Kenen on vastuu kattojen lumikuorman aiheuttaessa vahinkoja? >>
Miten lumien sijoittamisesta päätetään taloyhtiössä?
Lumen käsittelyyn liittyvät ratkaisut kuuluvat taloyhtiön normaaliin kiinteistönhoitoon, joten päätöksentekovastuu on hallituksella. Hallitus määrittää, mihin pihalla lunta voidaan siirtää ja milloin poiskuljetusta tarvitaan. Päätöstä voidaan tehdä yksittäisen talven tilanteen mukaan, eikä asia edellytä yhtiökokouksen käsittelyä, ellei kyse ole pysyvästä ja merkittävästä muutoksesta pihan käyttötarkoitukseen.

Isännöitsijä vastaa käytännön järjestelyistä ja huoltoyhtiön ohjeistamisesta, mutta hän ei tee varsinaisia linjapäätöksiä. Jos pihan käyttöön tulee talven aikana tilapäisiä muutoksia, esimerkiksi vieraspaikkojen ottaminen lumivarastoksi tai kulkureittien järjestelyjen muuttuminen, niistä on syytä tiedottaa asukkaille selkeästi. Hyvä tiedottaminen vähentää ristiriitoja ja auttaa asukkaita ymmärtämään, miksi tietyt paikat ovat pois käytöstä ja miksi pihan rakenteita tai kulkureittejä on jouduttu muokkaamaan.
Taloyhtiöiden hallitukset hyötyvät usein myös siitä, että lumen käsittely suunnitellaan etukäteen. Koko talvea varten ei tarvita yksityiskohtaisia ohjeita, mutta periaatteiden kirjaaminen, esimerkiksi määritelmä pihan ensisijaisesta kasauspaikasta, helpottaa päätöksentekoa, kun lumisateet yllättävät.











