Taas tuli lunta – Minne taloyhtiön lumet voidaan kolata?

Kestävä rakentaminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja luontokadon torjunta ovat yhä enemmän keskiössä, kun yhteinen tilannekuvamme ilmastokriisin haasteista kasvaa. Taloyhtiöissä asukkaat ja hallitukset miettivät, miten yhteispihan hoidossa tai uudistamisessa pitäisi toimia, jotta pihan vaikutus elonkirjoon olisi myönteisempi kuin aiemmin. Yhä useammin taloyhtiöiden hallitukset ovat kiinnostuneita tarkastelemaan ekologisia vaihtoehtoja, kun mietitään pihan hoito-ohjelmaa tai suunnitellaan piharemonttia.

Maksuvalmiussuunnitelma eli likviditeettisuunnitelma pitää sisällään taloyhtiön juoksevien maksujen kattamisen osakkailta saatavilla korvauksilla, joista yleisimpiä ovat taloyhtiön vastike-, vuokra- ja käyttökorvaukset. Suurin osa taloyhtiöön tulevista maksuista on säännöllisiä, joko kuukausittain tai kerran pari vuodessa erääntyviä. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi vesi- ja jätevesimaksut, sähkö, jätehuoltomaksut, vakuutusmaksut sekä kiinteistöverot ja säännöllisesti tapahtuvat laitehuollot.Lainojen lyhennykset ja korot on kirjattu takaisinmaksusuunnitelmaan, joten ne ovat myös tiedossa maksuvalmiussuunnitelmaa tehtäessä. Kulutukseen perustuvan sähkölaskun suuruus sen sijaan vaihtelee kesä- ja talvikuukausina, mutta tämäkin voidaan arvioida aikaisempien vuosien perusteella. Maksuvalmiussuunnittelussa on hyvä ottaa huomioon myös mahdolliset odottamattomat korjaustarpeet. Taloyhtiöllä olisikin hyvä olla noin kuukauden menoja vastaava rahamäärä säästössä, jottei äkillisiä korjaustarpeita tarvitsisi kustantaa lainarahalla.

Omakotitalon ja vapaa-ajanasunnon pihan kunnostamisen ja rakentamisen työkustannukset kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Piha-alueen peruskunnostamisen lisäksi myös vesijohtotyöt, viemäröinnit ja sähköistykset hyväksytään vähennykseen mukaan. Työn osuuden voi vähentää myös "ulkoistaessaan" pihan hoitamisen yritykselle.

Talomme on 1970 luvun alussa rakennettu asuntolainoitettu talo. Huoneistoja on 21 kappaletta. Kylpyhuoneiden lattiapinnoitteena on muovimatto, seinässä on kaakeli noin puoliväliin ja yläosa maalattu. Taloyhtiö ei ole tehnyt päätöstä tasosta, johon kylpyhuoneet näissä tilanteissa korjataan. Myöskään ei ole tehty huoneistojen osalta päätöstä kiireellisyysjärjestyksestä huoneistojen kesken. Osakkeet, jonka kylpyhuoneeseen remontti on tehty, omisti isännöitsijä yhdessä sisarensa ja veljensä kanssa. Huoneisto oli ollut vuokrattuna ja nyt myyty. Lattiakaivon ympärillä oli matto irti ja betoni sen alla oli kostunut. Samanlainen vaurio on kartoituksessa todettu em. remontin jälkeen 16 muussa huoneistossa.Kylpyhuone oli uusittu ja remontoitu kokonaisuudessaan. Lattialämmitys, laatoitus lattiasta kattoon ja vesikalusteet uudet. Kustannus oli 8328 €. Osakkaat olivat maksaneet 1056 €. Tiedusteluun, kuinka oli teetetty näin laaja remontti. Vastaus oli: "Näissä tilanteissa noudatetaan sitä tasoa, jota vakuutusyhtiöt korvauksissaan noudattavat. Remontti oli tehtävä, koska huoneisto tuli myyntiin."Toiminnantarkastajana käsitykseni on, että yhtiö remontoi samaan tasoon, joka kylpyhuoneessa oli. Siitä yli menevän maksaa osakas. Isännöitsijä oli tuonut hallitukseen kosteustutkimuksen tulokset. Remontin kustannuksia ei ollut käsitelty hallituksen kokouksessa. Tositteissa ei ollut puheenjohtajan puumerkkiä. Toimintakertomuksessa mainitaan "Asunnon B XX kylpyhuone on uusittu kosteusvaurion takia.Onko osakkeenomistajia kohdeltu tasapuolisesti? Jos yhtiö päättää remonttitasoksi jonkin muun, kuin nyt remontoidun, miten menetellään nyt remontoidun osalta? Voidaanko ja kannattaako vastuuvapaus isännöitsijälle myöntää, jos päätetään remonttikustannusten osittaisesta takaisinperinnästä?

Asukas pysäköi jatkuvasti mopoauton taloyhtiön piha-alueelle ja tarkemmin sanottuna viralliselle pelastustielle. Pihalla on pysäköinti kielletty- liikennemerkki ja myös pelastustiestä kertovat asianmukaiset merkinnät. Pysäköinti jatkuu edelleen, vaikka asiasta on huomautettu suullisesti.Mihin toimiin taloyhtiö voi ryhtyä, jotta tällainen pysäköinti saadaan kuriin?

Isännöitsijä ja huoltoyhtiö pitävät huolta siitä, että kiinteistö pysyy kunnossa, asumiskustannukset hallinnassa ja että asukkaiden arki sujuu ongelmitta. Sekä isännöitsijöiden että huoltomiesten työ on muuttunut ja vaatimukset kasvaneet takavuosista. Muutoksia ovat tuoneet niin lainsäädäntö kuin tekninen kehityskin. Seuraavassa pääsemme kurkkaamaan huoltomiehen arkeen.