alapohja

Kun taloyhtiössä ilmenee vesivahinko, ensimmäinen huoli on yleensä näkyvä vaurio. Toinen huoli: mitä jos ongelma ei jää yhteen kohtaan, ja mitä se tarkoittaa yhtiön taloudelle. Pienessä taloyhtiössä kustannusriski kasautuu nopeasti, ja samalla päätöksenteko on usein henkilöitynyttä. Silti ratkaisu pitää löytää, ja se pitää pystyä perustelemaan osakkaille.

Vantaalla sijaitseva taloyhtiö Gammelkullantanhua on ollut poikkeuksellinen saneerauskohde, sillä remontoitavat asunnot olivat uusia ja korjausta vaativien asioiden lista kasvoi pitkäksi.

Rakentamisessa ei aina vältytä ongelmilta. Joskus ne tulevat esille vasta vuosien saatossa. Yksi tällaisista on aikansa rakennustavan uhrit – perustukset, joista puuttuu kapillaarikatko. Näissä rakennuksissa kosteusongelmat tulevat esille vasta vuosien päästä ja niiden korjaaminen kustannustehokkaasti perinteisin keinoin voi olla mahdotonta. SafeDrying Oy on keskittynyt juuri tämän kaltaisten kosteusongelmien korjaamiseen. Yhtiö valmisti alun perin lattialämmitysjärjestelmiä, joista lopulta tuli vaikeiden kosteusongelmista kärsivien rakennuksien pelastaja. Kaikki alkoi yhdestä onnekkaasta virheestä.

Kosteusongelmat ovat tuttuja monille vanhemmille taloyhtiöille. Märkä kellari, tunkkainen haju tai seinästä hilseilevä maali kertovat usein kosteudesta. Ensiavuksi yleensä valitaan perinteinen salaojaremontti, mutta se ei suinkaan ole ainoa tai edes paras vaihtoehto moneenkaan kohteeseen. Eikä edes se edullisin!Yhtenä syynä salaojien toimimattomuuteen saattaa olla kapillaarikatkon puuttuminen, jolloin kosteus pääsee nousemaan anturasta ja perustuksista kohti seinärakenteita. Erityisen tavallista tämä on rinnetonteilla, joissa vesi painuu luontaisesti talon suuntaan ja salaojien asentaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Mitähän tarkoittaa suunnittelutarvealue, tai runkoääni? Pohdintaa aiheuttaa myös papereissa mainittu talotekniikka. Termit voivat hämmentää niihin ensimmäistä kertaa törmäävää. Usein termien taustalta paljastuu tuttu asia, kun hieman raotamme tuota taustaa. Haluamme tuoda sanoja ja termejä tutuksi lukijoillemme, joten jatketaanpa kirjaimista R, S ja T:

Mitähän tarkoittaa palokuorma, tai palonkestävyysaika? Pohdintaa aiheuttaa myös papereissa mainittu PTS. Termit voivat hämmentää niihin ensimmäistä kertaa törmäävää. Usein termien taustalta paljastuu tuttu asia, kun hieman raotamme tuota taustaa. Haluamme tuoda sanoja ja termejä tutuksi lukijoillemme, joten jatketaanpa kirjaimesta P:

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Pornaisiin 1980-luvun lopulla valmistuneen paritalon saneeraus aloitettiin korjaamalla alapohja. Ryömintätilaan oli kertynyt kosteutta, koska tuuletus ei ollut toiminut. Ryömintätilan sisäpuolisessa kosteussuojaamisessa käytettiin nyt Isodrän Kross -menetelmää. Pornaisten kohteessa alapohja uusittiin kevättalvella. Sen jälkeen on uusittu välipohja, suoristettu alapohjan virheiden takia painunut toisen asunnon lattia ja remontoitu toinen asunto kokonaan.

Alapohjien kosteusongelmat ovat maassamme varsin yleisiä. Ongelmat korostuvat siinä vaiheessa, kun alapohjan ilmanvaihto on riittämätön ja sieltä virtaa ilmaa asuintiloihin. Monesti myös kiinteistön asuintilojen ilmanvaihto on puutteellinen eikä korvausilmansaanti ole riittävää.

Monelle asukkaalle ja kiinteistön omistajalle tulee yllätyksenä, missä kunnossa rakennuksen alapohja on. Ongelma havaitaan usein vasta siinä vaiheessa, kun asuin- tai oleskelutiloissa huomataan epämiellyttää hajua. Hajut ja muut ilman epäpuhtaudet kulkeutuvat rakennevuotoina asuintiloihin asuntojen ollessa hieman alipaineisia alapohjaan nähden. Useissa tapauksissa myös kiinteistön ilmanvaihto on muutenkin puutteellista eikä korvausilman saanti ole riittävää.