salaojat

Hajuhaitta tai poikkeava kosteuslukema voi olla taloyhtiössä ensimmäinen merkki alapohjan ongelmasta. Siksi hallituksen ja isännöitsijän kannattaa selvittää syy ennen kuin korjaustavasta päätetään. Jos syy jää selvittämättä, taloyhtiö voi päätyä korjaukseen, joka rauhoittaa tilannetta hetkeksi, mutta jättää varsinaisen ongelman rakenteisiin.

Espoon Tapiolassa osoitteessa Louhentie 13 on täysi touhu päällä. Viiden kerrostalon kellarikerroksen remontti merkitsee salaoja- ja sadevesijärjestelmän uusimista. Myös seinäeristeet menevät uusiksi, ja lisälämmöneriste nostaa kellarikerroksen eristyksen uudelle tasolle.

Monessa 60- ja 70-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa mahdolliset salaojat ovat tulleet jo tiensä päähän, eikä hulevesien käsittelystä ole huolehdittu sen ajan rakentamisessa. Maaperään kerääntynyt kosteus on voinut jo vaikuttaa rakenteisiin ja kellareihin on mahdollisesti päässyt kosteutta. Tämä huomattiin myös helsinkiläisessä taloyhtiössä, jossa parkkipaikkaremontin yhteydessä päätettiin uusia vanhat salaojat.

Lämmin kesäkuinen torstaiaamu koittaa rakennustyömaalla Pohjois-Helsingissä. Nelisen kuukautta kestävässä urakassa uusitaan laajalla tontilla sijaitsevien kuuden rakennuksen perustusten kosteuden- ja lämmöneristeet sekä parannetaan salaojien toimintaa.Taloissa oli havaittu jo pidemmän aikaa kosteus- ja lämpövuotoja. Asukkaat olivat valitelleet muun muassa kylmistä lattioista.

Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän maali ja rappaukset lohkeilevat on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Sadevesi on kyllästänyt kellarin seiniä ympäröivän maan tai pohjavesi on noussut talon anturaan saakka, jolloin talo niin kutsutusti seisoo vedessä. Salaojat voivat olla puutteellisia tai virheellisesti tehty. Kellarin ottaminen hyötykäyttöön voi olla vain haaveena näissä tilanteissa.

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Monessa taloyhtiössä eletään aikaa, jolloin rakenteet, salaojat ja eristeet ovat tulleet käyttöikänsä päähän, erityisesti 1990-luvulla ja sitä vanhemmissa rakennuksissa. Taloyhtiöiden korjaustarpeet ovat moninaisia ja vaihtelevat rakennusvuoden, rakennusmateriaalien ja -ratkaisujen mukaan. Kun korjataan ulkopuolisia rakenteita, on ratkaisevaa valita menetelmä, joka kestää aikaa ja nopeuttaa urakkaa. Yksi viime vuosina yleistyneistä ratkaisuista on ISODRÄN-levy – materiaali, joka yhdistää lämmöneristyksen, kosteuseristyksen ja salaojituksen samaan rakenteeseen.

Monissa taloyhtiöissä kellaritilat kärsivät kosteudesta, mikä rajoittaa niiden käyttöä ja voi pitkään jatkuessaan rasittaa rakenteita. Taustalla voivat olla esimerkiksi puutteellinen salaojitus, maaperän kosteus tai ratkaisut, jotka eivät auta kellarin seinärakenteita kuivumaan.

Korjausvelka on sana, joka saa monen taloyhtiön hallituksen jäsenen mietteliääksi – eikä syyttä. Kun välttämättömiä remontteja lykätään vuodesta toiseen, kustannukset kasvavat, rahoitus hankaloituu ja pahimmillaan koko taloyhtiö ajautuu kriisiin.Uusin ROTI 2025 -raportti muistuttaa, että rakennusten tekninen arvo on nyt noin 540 miljardia euroa. Se on yli 70 miljardia enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Mitä enemmän arvoa rakennuskannassa on, sitä suurempi myös riski, jos kunnossapito laiminlyödään. Raportin mukaan korjausvelkaa syntyy aina, kun rakennuksen kunto jää alle 75 prosenttiin optimista, ja monissa kerrostaloissa ollaan jo tämän rajan alapuolella.Korjausvelan seuraukset eivät ole pelkkää teoriaa. Vaasassa, Vantaalla ja Jyväskylässä taloyhtiöt joutuivat tosipaikan eteen kosteusongelmien kanssa. Kolme tapausta osoittavat, että ennakoiva ote ja vaihtoehtojen kartoitus voivat säästää satojatuhansia euroja.

Kiinteistö tarvitsee toimivat salaojat. Sen puuttuminen lisää merkittävästi kosteusvaurioiden riskiä rakenteisiin, kuten alapohjaan sekä julkisivuun. Pahimmassa tapauksessa salaojien puuttumisen tai puutteellisen toiminnan vuoksi voi huoneistoihin syntyä sisäilmaongelmia. Salaojien kuntotutkimus auttaa ennaltaehkäisemään monenlaisia ongelmia jo ennen varsinaisten ongelmien syntymistä.