salaojat

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Korjausvelka on sana, joka saa monen taloyhtiön hallituksen jäsenen mietteliääksi – eikä syyttä. Kun välttämättömiä remontteja lykätään vuodesta toiseen, kustannukset kasvavat, rahoitus hankaloituu ja pahimmillaan koko taloyhtiö ajautuu kriisiin.Uusin ROTI 2025 -raportti muistuttaa, että rakennusten tekninen arvo on nyt noin 540 miljardia euroa. Se on yli 70 miljardia enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Mitä enemmän arvoa rakennuskannassa on, sitä suurempi myös riski, jos kunnossapito laiminlyödään. Raportin mukaan korjausvelkaa syntyy aina, kun rakennuksen kunto jää alle 75 prosenttiin optimista, ja monissa kerrostaloissa ollaan jo tämän rajan alapuolella.Korjausvelan seuraukset eivät ole pelkkää teoriaa. Vaasassa, Vantaalla ja Jyväskylässä taloyhtiöt joutuivat tosipaikan eteen kosteusongelmien kanssa. Kolme tapausta osoittavat, että ennakoiva ote ja vaihtoehtojen kartoitus voivat säästää satojatuhansia euroja.

Espoon Tapiolassa osoitteessa Louhentie 13 on täysi touhu päällä. Viiden kerrostalon kellarikerroksen remontti merkitsee salaoja- ja sadevesijärjestelmän uusimista. Myös seinäeristeet menevät uusiksi, ja lisälämmöneriste nostaa kellarikerroksen eristyksen uudelle tasolle.

Kiinteistö tarvitsee toimivat salaojat. Sen puuttuminen lisää merkittävästi kosteusvaurioiden riskiä rakenteisiin, kuten alapohjaan sekä julkisivuun. Pahimmassa tapauksessa salaojien puuttumisen tai puutteellisen toiminnan vuoksi voi huoneistoihin syntyä sisäilmaongelmia. Salaojien kuntotutkimus auttaa ennaltaehkäisemään monenlaisia ongelmia jo ennen varsinaisten ongelmien syntymistä.

Kosteusongelmat ovat yleisiä vanhemmissa taloyhtiöissä ja omakotitaloissa. Märkä kellari voi olla merkki kosteudesta perustuksissa. Salaojien asennus ei aina auta, koska ongelma voi johtua rakennustavasta tai kapillaarikatkon puutteesta. Tällöin kosteus nousee perustuksista seinille. Tämä ongelma on tavallista erityisesti rinnetonteilla, joissa salaojaremontti ei ole aina mahdollista tai ei ratkaise kosteuden nousua.Jos salaojaremontti ei tuo ratkaisua rinnetontin kosteusongelmiin, on aika tutustua SafeDrying-järjestelmään – ratkaisu, joka todella toimii. SafeDrying ei vain poista kosteutta, vaan parantaa myös sisäilman laatua, nostaa rakennuksen arvoa ja vähentää energiankulutusta. Kuivat rakenteet pitävät lämmön sisällä, mikä säästää energiaa ja rahaa. Kiinteistön ylläpidon ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tämä on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin.Kiinnostuitko? Lue lisää ja selvitä, miten SafeDrying voi tuoda konkreettisia parannuksia taloyhtiöönne.

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Lämmin kesäkuinen torstaiaamu koittaa rakennustyömaalla Pohjois-Helsingissä. Nelisen kuukautta kestävässä urakassa uusitaan laajalla tontilla sijaitsevien kuuden rakennuksen perustusten kosteuden- ja lämmöneristeet sekä parannetaan salaojien toimintaa.Taloissa oli havaittu jo pidemmän aikaa kosteus- ja lämpövuotoja. Asukkaat olivat valitelleet muun muassa kylmistä lattioista.

Monissa taloyhtiöissä vanhojen salaojien tekninen käyttöikä on tulossa lähivuosina tiensä päähän. Salaojaremontissa joudutaan tyypillisesti myllertämään pihaa runsaasti, kun sokkelin vierustat kaivetaan auki ja tontille tehdään putkikaivannot tarkastus- ja perusvesikaivoineen.Usein onkin järkevää yhdistää piha-alueen uudistaminen salaojakorjauksen yhteyteen, sillä taloyhtiö säästää näin sekä aikaa että rahaa, ja rakentamisen aiheuttamat häiriöt asukkaille voidaan minimoida.

Monessa 60- ja 70-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa mahdolliset salaojat ovat tulleet jo tiensä päähän, eikä hulevesien käsittelystä ole huolehdittu sen ajan rakentamisessa. Maaperään kerääntynyt kosteus on voinut jo vaikuttaa rakenteisiin ja kellareihin on mahdollisesti päässyt kosteutta. Tämä huomattiin myös helsinkiläisessä taloyhtiössä, jossa parkkipaikkaremontin yhteydessä päätettiin uusia vanhat salaojat.

Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän maali ja rappaukset lohkeilevat on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Sadevesi on kyllästänyt kellarin seiniä ympäröivän maan tai pohjavesi on noussut talon anturaan saakka, jolloin talo niin kutsutusti seisoo vedessä. Salaojat voivat olla puutteellisia tai virheellisesti tehty. Kellarin hyötykäyttöön ottamisesta voi olla vain haaveena näissä tilanteissa.