Jurinet Oy

Taloyhtiössämme on neljä rivitaloa, joissa on huoneistojen kohdalla tuija-aidalla erotettu piha-alue kunkin huoneiston käyttöön. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erikseen mainintaa tai karttaliitettä piha-alueen kuulumisesta osakkaan hallintaan."Osakkeet tuottavat edellä mainittujen huoneistojen hallintaoikeuden lisäksi käyttöoikeuden kunkin huoneiston kodalla olevaan ja väliaitojen rajoittamaan piha-alueeseen, sekä huoneistokohtaiseen lämmityspistokkeeseen."Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeen omistaja vastaa asunto-osakeyhtiölaista poiketen rajatusta piha-alueesta kuten nurmikosta, vähäisistä istutuksista, pihavalaisimista, parvekkeesta tai ulkovarastosta/terassista. Taloyhtiöllä on oikeus valvoa hankintaan, korjauksiin, huoltoon sekä muutostöihin liittyviä töitä.Autopaikat eivät ole erillisinä osakkeina myytäviä ja omistettavia autopaikkoja eikä niitä ole yhtiöjärjestyksessä kirjattu huoneistoon kuuluvaksi (esimerkiksi 2h+k+s+autopaikka).Taloyhtiön yhtiökokouksessa hallitus ja isännöitsijä olivat sitä mieltä että ko. Alueet ovat osakkaan hallinnassa, onko näin?

Voinko liittää pyyntöni tueksi ja yhtiökokouksessa käsiteltäväksi kaikille osakkaille tiedoksi raportin, joka on nyt ainoastaan hallituksen tiedossa ja jossa käsitellään vahingon aiheuttajaa? Rikkooko tällaisen raportin jakaminen hallituksen salassapitovelvollisuutta?Hallituksen teettämä ja yhtiön maksama korjaus ei mielestäni kuulu yhtiön vastuulle, vaan osakkaan huolimattomuuden vuoksi hänen maksettavakseen.

Asunnon sijoittaja harjoittaa airbnb lyhytvuokrausta. Asukkaat haluavat kieltää lyhytvuokrauksen, mutta jos asia menee äänestykseen, niin onko sijoittaja jäävi. Asukkaat ovat huolissaan turvallisuudestaan ja mahdollisista vahingoista (vesivahinko, ötökät, huumeet jne.)

Kolme vuotta sitten asunnon nurkassa on todettu lämpövuoto. Taloyhtiön hallitus on tietoinen asiasta. Vuoto on lämpökameralla kuvattu. Tämä oli luvattu korjata putkiremontin yhteydessä. Remontti on nyt valmistunut, mutta lämpövuoto edelleen ja Nurkassa + 13 astetta. Huonetta ei voi käyttää. Hallitus ei ole ottanut vastuuta. Korjaus sisältyi urakkahintaan. Koko ajan olen maksanut täyttä yhtiövastiketta. En halua maksaa, koska mitään ei ole tapahtunut. Mistäköhän lähtisi liikkeellä? Ylimääräinen yhtiökokous?

Taloyhtiössämme sattui putkivuoto kylpyhuoneen lattian alla. Kiistelyä on aiheuttanut osakkaan ja yhtiön vastuut muutostyön kulujen osalta. Vahinko johtui yhtiön putkesta, mutta edellytti koko kylpyhuoneen lisäksi myös saunatilan korjausta. Yhtiöjärjestyksessä ei ole sovittu poikkeavasta vastuunjaosta.Saunan tilalla on ollut alunperin kaivoton erillis-wc, jonka osakas oli muuttanut saunaksi. Vastaako osakas tällöin kokonaan purku- ja jälleenrakennuskustannuksista saunansa osalta, koska mm. lattialämmityksellisen laattalattian purku oli kalliimpaa kuin ennen kuivatilana pidetyn wc:n levylattian? Nykyään erillisvessassa suositellaan vesieristettä lattiaan, joten kuuluisiko jälleenrakennuksen osalta vastata myös vähintään vesieristeestä ja laatasta saunatilan lattian osalta?

Isännöitsijä valitsi yritykset ja päätti itse kilpailutuksen jälkeen urakoitsijan 15 000 € korjaukselle. Pitääkö tämä viedä yhtiökokouksen päätettäväksi jälkeenpäin näin suuren summan ollessa kyseessä, vaikka hallitus on jälkikäteen tämän hyväksynyt? Mikäli ei hallitus tätä esitä yhtiökokoukselle, voiko varajäsen tämän ottaa käsittelyyn tilinpäätöstä käsiteltäessä ja kuinka paljon voi asiaa avata ilman että syytetään hallituksen asioiden kertomisesta?

Saako asunto-osakeyhtiön oma pääoma mennä miinukselle esimerkiksi suuren remontin myötä, jossa kaikki remontin kulut kirjataan kuluiksi eikä niitä aktivoida taseeseen? Pitääkö pääoman menetyksestä tehdä ilmoitus PRH:lle vaikka kohteen käypä arvo olisi merkittävästi tasearvoa korkeampi, eikä yhtiö ole oikeasti taloudellisissa vaikeuksissa?

Taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden päätökset perustuvat usein tulkintaan – mikä kuuluu yhtiön vastuulle, mikä osakkaalle, tai miten yhtiökokousmenettely tulee lain mukaan hoitaa. Tällaisissa tilanteissa kirjallinen lausunto on hallituksen paras turva.Lausunnon avulla voidaan varmistaa, että päätöksenteko perustuu lakiin, oikeuskäytäntöön ja yhtiöjärjestykseen, ei oletuksiin tai tulkintavirheisiin. Samalla se antaa hallitukselle ja osakkaille selkeän dokumentin, johon voidaan myöhemmin palata, jos asia joutuu tarkasteluun.

Voiko asukas itse kieltää nimen porrashuoneen nimitaulusta, jos hän on kieltänyt osoitteen saatavuuden Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelusta? Lain mukaan asunnon ovessa ja porraskäytävätaulussa pitää olla vain asunnon numero.

As Oy käsittää 4 kerrostaloa ja 4 rivitaloasuntoa. Rivitalojen piha-alueet on huomioitu taloyhtiön järj.säännöissä.Kerrostalojen alimmat asunnot ovat myös maan tasalla, mutta hallitsevat vain yläpuolella olevan parvekkeen suuruista terassia, ainakin näin on ennen asiaa tulkittu. Myöskään isännöitsijäntodistus ei määrittele alimmille asunnoille omaa piha-aluetta.Nyt yksi osakas on kuitenkin laittanut kiinteän n. 140 cm korkean aidan koko asuntonsa leveydelle. Aita on ruskea ja erottuu selvästi siniharmaasta seinästä.Hallitus on tietoinen asiasta. Voiko osakas/hallitus asunto-osakeyhtiölain mukaan näin menetellä? Jos aita on laiton, miten asiassa edetään?