Taloyhtiön kunnossapitovastuu

Yhtiöllä on velvollisuus pitää kunnossa rakennuksen lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut näiden kaltaiset perusjärjestelmät. Taloyhtiön kunnossapitovastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on hyväksynyt omalle vastuulleen tai jotka yhtiö itse on rakennuttanut/toteuttanut.
Taloyhtiö vastaa lisäksi sellaisesta osakkaan teettämästä työstä, joka voidaan rinnastaa yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen ottamaan toimenpiteeseen edellyttäen, että yhtiö on käytännössä voinut valvoa em. menettelyä.
Yhtiön on pidettävä kunnossa myös rakennuksen ulkopinta sellaisenkin parvekkeen kohdalta, joka on osakkeenomistajan hallinnassa.
Yhtiön on 4-luvun 2 §:n 2. momentin nojalla korjattava myös sellaiset osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista.
Yhtiö ei myöskään vastaa korjauksen yhteydessä sellaisista kustannuksista, jotka syntyisivät osakkeenomistajan huoneistossaan tekemistä sisustuksellisista lisätöistä tai erikoisrakenteista. Lain periaatteena on, että korjausvastuu on täytetty, jos korjaustyö toteutetaan ajankohdan perustasoon. Yhtiön perustasona pidetään käytännössä joko huoneiston alkuperäistä sen rakennuttajan toteuttamaa tasoa tai sitä tasoa, joka perus-tuu yhtiön myöhemmin toteuttamaan toimenpiteeseen. Arvioinnin lähtökohtana on siten yhtiön suorittamien toimenpiteiden lopputulos.
Mikäli perustasoa on osakkeenomistajan toimenpitein joko rakennusvaiheessa tai myöhemmin korotettu, on hänen vastuullaan tasonparannuksen aiheuttamat lisäkustannukset.
Vastuujaon pääperiaatteet tarkoittavat myös, ettei osakkeenomistajalla ole oikeutta ilman taloyhtiön suostumusta suorittaa yhtiölle kuuluvia huoneistokohtaisia korjauksia. Koska taloyhtiö tällöin on työn teettäjänä, sille kuuluu myös oikeus määrätä korjaustyön/kunnostustyön suorittamistapa ja laajuus sekä valita sen suorittaja.
Edellä mainituista periaatteista ja korjaus- ja kunnostustyön ulottuvuudesta lainmääräyksestä poikkeavasti voidaan sopia yhtiöjärjestyksessä. Myös yhtiöjärjestyksen muuttaminen on mahdollista. Muuttamista tulee yhtiökokouksessa kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustettuina olevista osakkeista, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Yksittäistapauksissa korjaus- ja kunnostustyötä koskeva vastuu on siirrettävissä myös osakkeenomistajan ja yhtiön välisellä keskinäisellä sopimuksella pääsäännöstä poikkeavasti.
Perusjärjestelmät
AOYL 4:2 §:n nojalla yhtiön kunnossapitovastuu koskee lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muita niiden kaltaisia perusjärjestelmiä. Nämä järjestelmät ovat kokonaisuudessaan yhtiön vastuulla.
Perusjärjestelmä tarkoittaa lainkohdassa kuvattujen järjestelmien lisäksi muut niiden kaltaiset järjestelmät. Perusjärjestelmiä ovat siten kaikki sellaiset taloyhtiön rakennuksen järjestelmät, jotka ovat välttämättömiä tai tarpeellisia huoneiston käytön kannalta tai perusteltuja huoneiston käyttäjien terveyden tai turvallisuuden kannalta. Perusjärjestelminä pidetään myös kaikkia asuinkiinteistössä perustasona olevia tasoltaan tavanomaisia järjestelmiä.
Yhtiön perusjärjestelmiä ovat lähtökohtaisesti kuitenkin kaikki yhtiössä perustasona olevat järjestelmät. Siten esim. uima-allaslaitteistot ovat perusjärjestelmiä, jos ne on asennettu jo alun perin rakennusvaiheessa tai myöhemmin yhtiön toimenpitein. Yhtiön perusjärjestelmien sisältö voi myös muuttua ajan kulumisen myötä.
Taloyhtiö vastaa myös huoneiston sisäpuolisista perusjärjestelmään kuuluvista laitteista. Osakkeenomistaja puolestaan vastaa perusjärjestelmään kuulumattomista huoneiston sisäpuolisista laitteista. Osakkeenomistajan vastuu koskee myös asennuksia ja laitteita sikäli, kun ne eivät ole välttämättömiä yhtiön perusjärjestelmien toiminnalle tai ovat tavanomaisessa käytössä kuluvia osia.
Eri taloyhtiöissä perusjärjestelmät voivat olla kovinkin erilaisia sen vuoksi, että rakennuksen ja huoneistojen järjestelmät ovat alun alkaen tai taloyhtiön myöhemmin muuttamina eritasoisia.
Aiheeseen liittyvää

Onko tässä korvausilmareittisi? Joka kolmannesta kodista puuttuu toimiva ilmanvaihto

Valloxilta uusi ilmanjakojärjestelmä

Ilmanvaihdon saneeraus osaksi peruskorjaustalon energiatehokkuutta

Kuka allekirjoittaa isännöitsijäntodistuksen epäselvässä tapauksessa?

Energiatehokkuutta tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla
