Etusivu

Energia

Taloyhtiön kunnossapitovastuu

Rakentajan toimitus

Päivitetty 14.02.2025

Yhtiöllä on velvollisuus pitää kunnossa rakennuksen lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut näiden kaltaiset perusjärjestelmät. Taloyhtiön kunnossapitovastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on hyväksynyt omalle vastuulleen tai jotka yhtiö itse on rakennuttanut/toteuttanut.

Taloyhtiö vastaa lisäksi sellaisesta osakkaan teettämästä työstä, joka voidaan rinnastaa yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen ottamaan toimenpiteeseen edellyttäen, että yhtiö on käytännössä voinut valvoa em. menettelyä.

Yhtiön on pidettävä kunnossa myös rakennuksen ulkopinta sellaisenkin parvekkeen kohdalta, joka on osakkeenomistajan hallinnassa.

Yhtiön on 4-luvun 2 §:n 2. momentin nojalla korjattava myös sellaiset osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista.

Yhtiö ei myöskään vastaa korjauksen yhteydessä sellaisista kustannuksista, jotka syntyisivät osakkeenomistajan huoneistossaan tekemistä sisustuksellisista lisätöistä tai erikoisrakenteista. Lain periaatteena on, että korjausvastuu on täytetty, jos korjaustyö toteutetaan ajankohdan perustasoon. Yhtiön perustasona pidetään käytännössä joko huoneiston alkuperäistä sen rakennuttajan toteuttamaa tasoa tai sitä tasoa, joka perus-tuu yhtiön myöhemmin toteuttamaan toimenpiteeseen. Arvioinnin lähtökohtana on siten yhtiön suorittamien toimenpiteiden lopputulos.

Mikäli perustasoa on osakkeenomistajan toimenpitein joko rakennusvaiheessa tai myöhemmin korotettu, on hänen vastuullaan tasonparannuksen aiheuttamat lisäkustannukset.

Vastuujaon pääperiaatteet tarkoittavat myös, ettei osakkeenomistajalla ole oikeutta ilman taloyhtiön suostumusta suorittaa yhtiölle kuuluvia huoneistokohtaisia korjauksia. Koska taloyhtiö tällöin on työn teettäjänä, sille kuuluu myös oikeus määrätä korjaustyön/kunnostustyön suorittamistapa ja laajuus sekä valita sen suorittaja.

Edellä mainituista periaatteista ja korjaus- ja kunnostustyön ulottuvuudesta lainmääräyksestä poikkeavasti voidaan sopia yhtiöjärjestyksessä. Myös yhtiöjärjestyksen muuttaminen on mahdollista. Muuttamista tulee yhtiökokouksessa kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustettuina olevista osakkeista, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Yksittäistapauksissa korjaus- ja kunnostustyötä koskeva vastuu on siirrettävissä myös osakkeenomistajan ja yhtiön välisellä keskinäisellä sopimuksella pääsäännöstä poikkeavasti.

Perusjärjestelmät

AOYL 4:2 §:n nojalla yhtiön kunnossapitovastuu koskee lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muita niiden kaltaisia perusjärjestelmiä. Nämä järjestelmät ovat kokonaisuudessaan yhtiön vastuulla.

Perusjärjestelmä tarkoittaa lainkohdassa kuvattujen järjestelmien lisäksi muut niiden kaltaiset järjestelmät. Perusjärjestelmiä ovat siten kaikki sellaiset taloyhtiön rakennuksen järjestelmät, jotka ovat välttämättömiä tai tarpeellisia huoneiston käytön kannalta tai perusteltuja huoneiston käyttäjien terveyden tai turvallisuuden kannalta. Perusjärjestelminä pidetään myös kaikkia asuinkiinteistössä perustasona olevia tasoltaan tavanomaisia järjestelmiä.

Yhtiön perusjärjestelmiä ovat lähtökohtaisesti kuitenkin kaikki yhtiössä perustasona olevat järjestelmät. Siten esim. uima-allaslaitteistot ovat perusjärjestelmiä, jos ne on asennettu jo alun perin rakennusvaiheessa tai myöhemmin yhtiön toimenpitein. Yhtiön perusjärjestelmien sisältö voi myös muuttua ajan kulumisen myötä.

Taloyhtiö vastaa myös huoneiston sisäpuolisista perusjärjestelmään kuuluvista laitteista. Osakkeenomistaja puolestaan vastaa perusjärjestelmään kuulumattomista huoneiston sisäpuolisista laitteista. Osakkeenomistajan vastuu koskee myös asennuksia ja laitteita sikäli, kun ne eivät ole välttämättömiä yhtiön perusjärjestelmien toiminnalle tai ovat tavanomaisessa käytössä kuluvia osia.

Eri taloyhtiöissä perusjärjestelmät voivat olla kovinkin erilaisia sen vuoksi, että rakennuksen ja huoneistojen järjestelmät ovat alun alkaen tai taloyhtiön myöhemmin muuttamina eritasoisia.

Energia

ilmanvaihto

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

LVI

Ilmanvaihdon saneeraus osaksi peruskorjaustalon energiatehokkuutta

Peruskorjaustaloon Tampereelle toteutettiin matalaenergia tulo-/poisto-ilmanvaihtojärjestelmä. Kohteessa ulkoilma otetaan rakennuksen seinästä koneelle. Koneelta lähtevät kanavat ja kanaviston äänenvaimentimet on sijoitettu kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohjan purueristykseen. Ilmanvaihtoputkiston asentaminen välipohjaan on mahdollista Blue Sky kanavalla, jonka ulkohalkaisija on vain 75 mm. Kanavan taipuisa rakenne mahdollistaa sen sijoittamisen ahtaisiin paikkoihin.Yläkerran tiloihin kanavat kulkevat sisäväliseinässä. Näin kanavat eivät vie yhtään ylimääräistä tilaa eikä ylimääräistä kotelointia tarvita. Koska kaikki ilmanvaihtokanavat kulkevat höyrysulun sisäpuolella, ilmanvaihtokanavia ei tarvitse lämpöeristää, lukuun ottamatta ilmanvaihtokoneelle meneviä ulko- ja jäteilmakanavia.

LVI

Saako ilmanvaihdon sammuttaa pakkasella?

Energiakriisi on saanut kodin omistajat pohtimaan energiankulutusta entistä tarkemmin. Ilmanvaihdon sammuttaminen voi houkuttaa, mutta sitä ei kannata tehdä talvellakaan.Ilmanvaihto nimittäin poistaa likaista ilmaa ja ylimääräistä kosteutta sekä tuo raikasta hengitysilmaa asuntoon. Siksi toimiva ilmanvaihto on elintärkeää niin asunnon rakenteiden kuin asukkaiden terveydenkin kannalta - myös talvella.

Talo

Vältä kosteusongelmat hyvällä suunnittelulla

Kosteus ja home - rakennusten yleinen vitsausSuomalaiset ovat oppineet aikojen saatossa, miten ilmastossamme pitäisi rakentaa. Harjakatot, reilut räystäät ja riittävän korkea kivijalka ovat tarjonneet hyvän suojan säitä sekä kosteutta vastaan. Rakenteet ovat päässeet kuivumaan ja tuulettumaan tarkoituksella jätetyistä tuuletusraoista. Kaikesta huolimatta monet rakennukset kärsivät käyttöikänsä aikana jonkin asteisista kosteusvaurioista. Mikäli kosteusvauriota ei korjata, kehittyy kosteusvauriosta helposti homevaurio, joka pilaa rakenteita ja tekee asunnot asumiskelvottomiksi.Kosteus on tärkeää pitää poissa jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Luotettavat rakenneratkaisut ja materiaalit sekä ammattitaitoinen suunnittelija yhdessä rakentajan kanssa ovat avainasioita laadukkaassa rakentamisessa. Tarkalla suunnittelulla ja materiaalivalinnalla saadaan ehkäistyä turha kosteuden kerääntyminen ja tiivistyminen rakenteisiin.

LVI

Miten ohjaan ilmanvaihtoa puhelimella tai tietokoneella?

Nykyajan ilmanvaihtojärjestelmät eivät ole pelkästään ilman vaihtamiseen tarkoitettuja laitteita – ne ovat älykkäitä ratkaisuja. Etäohjauksen avulla ilmanvaihdon hallinta on entistä helpompaa ja tehokkaampaa. Voit säätää ilmanvaihtoa suoraan puhelimella tai tietokoneella, seurata kodin ilmanlaatua reaaliajassa ja varmistaa, että energiaa ei kulu turhaan.Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä hyötyjä se tuo kodin asukkaille.

Isännöitsijä

Viikon kysymys: Vesivahinko naapurissa

Naapurissamme havaittiin vesivahinko ja sinne kutsuttiin eräs firma arvioimaan tilannetta. Mitään lattioita ei avattu, mutta koska yhtiö on -86 rakennettu, todettiin kylpyhuoneen vesieristysten pettäneen ja suihkuveden levinneen ympäriinsä. Kylpyhuoneen ulkopuolella n. 50 cm parketti mustunut ja viereisen huoneen vaatekaappien pohjat tihkuvat vettä. Vesivahinko on levinnyt myös saunaan pitkälti ja seinät ovat n. 50 cm korkeudelle asti märkiä.Voiko näin laaja vesivahinko tapahtua pikkuhiljaa? Eikö tuo lattia olisi pitänyt avata ja tutkia mistä vesi tulee? Asukas ei suostu siihen, että yhtiö aloittaa heti asunnossa remontin ja kuivatuksen, vaan vasta 3 kk päästä. Eikö remontti pitäisi aloittaa heti, ettei vahinko laajene? Eikö noin suuren vesivahingon pitkään muhiminen ole jo altistanut rakenteita homeellekin? Onko yhtiö korvausvelvollinen jos asukas ei suostu korjaustoimenpiteisiin välittömästi?

Osakas

Viikon kysymys: Hoitovastikkeen maksuperusteen muutos - pienien asuntojen omistajat maksumiehiksi?

Kerrostalossamme on meneillään putkistosaneeraus, jonka yhteydessä uusitaan mm. TV- ja Laajakaistayhteydet siten, että toimittaja on kuitenkin edelleen sama.Nyt hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukseen muiden yhtiöjärjestys muutosten lisäksi, että entinen TV ja Laajakaista osuus muutetaankin huoneistokohtaiseksi hoitovastikkeeksi, eli maksu muutetaan tasasuureksi maksuksi aiemman m2 perusteisen sijaan.No, itse näen asian niin, että suurneliöiset hyötyvät tästä muutoksesta pienneliöisten kustannuksella. Lisäksi meillä on toimiva mokkulayhteys maaseutu-/kaup.asunnossa, joten aika harmillinen lisä-lisäkustannus.Löytyykö tietävää neuvoa asiassa miten toimia ?

Luetuimmat