Vuokrat laskevat pääkaupunkiseudulla – näissä kaupungeissa ne nousevat

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia vuoden takaisesta, kun muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,4 prosenttia. Koko maan tasolla vuokrat nousivat 0,1 prosenttia. Kehitys on selvästi maltillisempaa kuin vielä vuoden 2024 lopulla, jolloin vuokrat nousivat useimmilla alueilla.

Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä eniten Rovaniemellä, jossa vuosimuutos oli 2,0 prosenttia. Vaasassa vuokrat nousivat 1,3 prosenttia ja Joensuussa 1,1 prosenttia.

Suurimmat vuokrien laskut nähtiin puolestaan Porvoossa, Keravalla ja Vantaalla. Porvoossa vuokrat laskivat 1,9 prosenttia, Keravalla 1,6 prosenttia ja Vantaalla 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Myös pääkaupunkiseudun sisällä on eroja. Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat 0,2 prosenttia, kun taas Tampereella ne nousivat 1,0 prosenttia ja Turussa 0,7 prosenttia.

Asuntotyyppien välillä on edelleen eroja. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden vuokrat laskivat 0,2 prosenttia, kaksioiden 0,3 prosenttia ja kolmioiden sekä sitä suurempien asuntojen 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Muualla Suomessa yksiöiden vuokrat nousivat 0,6 prosenttia, kaksioiden 0,3 prosenttia ja suurempien asuntojen 0,2 prosenttia. Vuokrien nousu painottui siten erityisesti pieniin asuntoihin, joiden kysyntään vaikuttavat muun muassa opiskelijoiden ja yksinasuvien asumistarpeet.

Kaupunkikohtaisesti yksiöiden vuokrat nousivat eniten Rovaniemellä ja Vaasassa, molemmissa 1,9 prosenttia. Kaksioissa suurin nousu mitattiin Rovaniemellä, 2,1 prosenttia, ja myös suurempien asuntojen vuokrat nousivat kaupungissa muuta maata nopeammin. Vuokrien kehitystä tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että kaupungin keskimääräinen muutos ei kerro yksittäisen asunnon vuokratasosta. Asunnon kunto, sijainti, koko ja varustelu vaikuttavat siihen, millaisella vuokralla asunto voidaan käytännössä vuokrata.

Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoita on jo pidempään leimannut runsas asuntojen tarjonta. Kun vuokrattavia asuntoja on paljon suhteessa kysyntään, vuokralaisilla on enemmän vaihtoehtoja ja vuokranantajien mahdollisuudet korottaa vuokria heikkenevät.

Suomen Vuokranantajien heinäkuussa 2026 julkaiseman arvion mukaan tilanne näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat jatkaneet laskuaan. Monissa korkeakoulukaupungeissa kysynnän ja tarjonnan suhde on puolestaan vuokranantajan kannalta suotuisampi.

Vuokramarkkinoiden kehitys on muuttunut myös viime vuodesta. Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa. Vuoden 2026 alkupuolella muu Suomi palasi maltilliseen nousuun, mutta pääkaupunkiseudulla lasku jatkui.

Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrakehitys poikkeaa vapaarahoitteisten asuntojen kehityksestä. Tilastokeskuksen mukaan valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla 2,0 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia vuodentakaisesta. Suurimmat korotukset nähtiin Vaasassa, jossa valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat 3,3 prosenttia. Rovaniemellä nousua oli 2,8 prosenttia ja Joensuussa 2,7 prosenttia.

Ero johtuu osaltaan vuokrien määräytymisperusteista. Valtion tukemissa omakustannusperiaatteen piiriin kuuluvissa vuokra-asunnoissa vuokrat perustuvat hyväksyttäviin kiinteistön ja rahoituksen kustannuksiin, kun taas vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla vuokratasoon vaikuttavat voimakkaasti kysyntä ja tarjonta.

Suomen Vuokranantajat arvioi, että vuokrakehityksen erot kaventavat vähitellen vapaarahoitteisten ja valtion tukemien asuntojen välistä vuokraeroa osassa maata. Kehityksen merkitys vaihtelee kuitenkin alueittain, sillä asuntojen sijainnissa, laadussa ja vuokraehdoissa on eroja.

Vuokrien maltillinen kehitys korostaa asuntosijoittajan tarvetta arvioida vuokratuottoa realistisesti. Jos alueella on runsaasti vapaita vuokra-asuntoja, vuokralaisen löytäminen voi kestää aiempaa kauemmin ja vuokratasoa voi joutua tarkistamaan kilpailutilanteen mukaan. Taloyhtiön näkökulmasta vuokramarkkinoiden kehitys kiinnostaa erityisesti sijoittajaosakkaita ja niitä yhtiöitä, jotka vuokraavat omistamiaan tiloja tai asuntoja. Vuokratulojen kehitys voi vaikuttaa yhtiön talousarvioon silloin, kun vuokraustoiminta muodostaa merkittävän osan taloyhtiön tuloista.

Vuokranantajan kannattaa tarkastella oman alueensa vuokratasoa, asuntojen markkinointiaikoja ja kilpailevien kohteiden tarjontaa. Myös taloyhtiön tulevat korjaukset, vastikkeiden kehitys ja mahdolliset yhtiölainat vaikuttavat sijoitusasunnon kokonaistuottoon. Vuokramarkkinoiden alueelliset erot näyttävät vuoden 2026 alkupuolen tilastojen perusteella jatkuvan. Pääkaupunkiseudulla runsas tarjonta hillitsee vuokria, kun taas osassa muuta Suomea kysyntä on riittänyt nostamaan vuokratasoa maltillisesti.

Lähteet:

Tilastokeskus: Vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 0,1 % huhti–kesäkuussa 2026 (16.7.2026).

Suomen Vuokranantajat: Samat kaupungit johtavat vuokrakehitystä – pääkaupunkiseudulla vuokrat yhä laskussa (16.7.2026).

Suomen Vuokranantajat: Vuokrien lasku syvenee ja laajenee (15.1.2026).