lämmitys

Taloyhtiöissä etsitään jatkuvasti keinoja hillitä kustannuksia ja vastikkeiden nostamisen painetta. Nykyinen lämmitysjärjestelmä on säädetty toimimaan mahdollisimman hyvin, vedenkulutusta seurattu ja mahdollisia lämpövuotoja selvitetty. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin eteen tilanne, että rakennuksen energiankulutusta ei pystytä enää pienentämään ilman suuria investointeja.Tarkoittaako tämä kuitenkaan sitä, että myös mahdollisuudet pienentää lämmityskuluja on käytetty?Ei välttämättä. Vaikka rakennuksen tarvitsema lämpöenergian määrä pysyisi ennallaan, lämmön tuottamiseen ostettavan energian määrään voidaan vaikuttaa lämmitystapaa vaihtamalla. Etenkin tapauksissa, missä lämmitysjärjestelmä ei käytä lämpöpumpputekniikkaa.NIBEn projektimyyntipäällikkö Janne Hilliahon mukaan juuri tässä piilee maalämmön merkittävä mahdollisuus taloyhtiöille:"Maalämmöllä lämmitettäessä kokonaisenergiasta ostetaan noin kolmas osa, jolloin energiahinnan noustessa sen vaikutus vastikkeen nousuun on huomattavasti pienempi kuin että ostettaisiin kaikki energia."Täten lämmityskustannukset saadaan pidettyä vakaampana, vaikka energian hinnan nousua olisikin tulevina vuosina.

As Oy Joensuun Rantakylä 1141 siirtyy ensimmäisten taloyhtiöiden joukossa Joensuussa maalämpöön palveluna. Geonovan palvelumalli mahdollistaa lämmitystavan vaihtamisen ilman omaa alkuinvestointia ja jättää taloyhtiölle taloudellista liikkumavaraa muihin korjauksiin.

Taloyhtiöiden energiaremontteihin on jälleen tarjolla valtion tukea. Uuden energia-avustuksen haku alkaa 28.9.2026, ja avustusta voidaan myöntää rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantaviin korjauksiin. Lämmitysjärjestelmän uudistamista suunnittelevalle taloyhtiölle ajankohta on kiinnostava, mutta ennen lämpöpumpun tai muun uuden järjestelmän valintaa kannattaa selvittää koko rakennuksen energiantarve ja remontin vaikutus energiatehokkuuteen.

Kaukolämpölaitteet eivät yleensä tarvitse säännöllistä huoltoa. Lämmönjakohuone on kuitenkin hyvä tarkastaa silmämääräisesti vähintään ennen lämmityskauden alkua – myös silloin, kun lämmitys näyttää muuten toimivan normaalisti.Kaikkia laitteita ei tarvitse osata huoltaa itse. Olennaisempaa on tunnistaa, mikä näyttää tai kuulostaa tavallisesta poikkeavalta ja milloin havainto kuuluu kiinteistöhuollolle, LVI-ammattilaiselle tai kaukolämpöyhtiölle.Teknisinä asiantuntijoina toimivat Fortumin Annaleena Väkeväinen ja Elsa Heinolainen, jotka kokosivat lämmönjakohuoneesta tarkistettavat asiat.

Kesän hellepäivät tuntuvat kerrostaloissa usein voimakkaimmin juuri silloin, kun asunnon pitäisi palautua viileäksi: illalla ja yöllä. Päivän aikana lämpö varautuu rakenteisiin, aurinko paahtaa ikkunoista sisään ja tuuletus voi tuoda asuntoon lähinnä lisää lämmintä ilmaa.Siksi yhä useampi kerrostaloasuja pohtii viilentävää ilmalämpöpumppua. Hankinnassa kiinnostavat yleensä: saako laitteen asentaa taloyhtiöön, miten asennus onnistuu kerrostaloasunnossa ja ennen kaikkea, kuinka paljon viilennys maksaa käytössä?Kuopiossa vuonna 1985 rakennettuun kerrostaloon asennettiin viilentävä Mitsubishi Electric HR -ilmalämpöpumppu. Kohteena oli 89-neliöinen asunto, jossa asuu kaksi aikuista ja koira. Aiemmin asunnossa ei ollut erillistä viilennysratkaisua.

Useimmissa kerrostaloissa on mahdollista saavuttaa helposti säästöjä energiankulutuksessa optimoimalla käytössä olevan taloautomaatiojärjestelmän säädöt. Varsin tyypillisesti taloyhtiössä ollaan oletuksessa, että kaikki toimii kuten pitääkin. Monessa kiinteistössä järjestelmät toimivat teknisesti oikein, mutta niiden säädöt eivät enää vastaa rakennuksen nykyistä käyttöä tai energiankulutuksen tavoitteita.

Kaukolämpö on monessa taloyhtiössä suurin yksittäinen hoito- ja ylläpitokustannus. Siksi muutos kulutushuipuissa voi näkyä taloyhtiön taloudessa nopeasti. Espoolaisessa As Oy Reimarintornissa lämmityksen älykäs optimointi pienensi ensimmäisenä talvena kulutushuippuja noin 30 prosenttia, mikä näkyi suoraan kaukolämmön tehomaksussa.

Kaukolämpö on monen taloyhtiön arjessa huomaamaton lämmitysmuoto: lämpöä tulee, laitteisto vie vähän tilaa ja ylläpito jää pitkälti ammattilaisten hoidettavaksi. Taloyhtiön hallitukselle kaukolämpö nousee asialistalle yleensä silloin, kun lämmityskustannukset kasvavat, lämmönjakokeskus vanhenee tai vaihtoehtoisia lämmitystapoja aletaan vertailla.Kaukolämpö kiinnostaa taloyhtiöitä erityisesti vaivattomuuden, toimitusvarmuuden ja ennakoitavan ylläpidon vuoksi. Hallituksen kannalta ratkaisevaa on selvittää, miten hyvin kaukolämpö sopii oman kiinteistön kulutukseen, kustannuksiin ja pitkän aikavälin korjaussuunnitelmiin.

Tällä hetkellä moni taloyhtiö etsii kuumeisesti keinoja vähentää hinnankorotuksista syntyvää painetta yhtiövastikkeiden korottamiseen.

Miten taloyhtiön kaukolämmön kustannukset ovat kehittyneet ja paljonko lämmitykseen kannattaa varata ensi vuoden budjetissa? Lämmityskuluista kyllä puhutaan, mutta harva pystyy sanomaan heti, miten kustannukset ovat muuttuneet tai miten niitä voisi ennakoida paremmin.Haluaisitko löytää raportointipalvelun, joka auttaa seuraamaan kaukolämmön kulutusta ja kustannuksia sekä vertaamaan ajanjaksoja selkeästi? Palvelun, joka kokoaa tiedot yhteen näkymään ja tarjoaa myös suuntaa antavan ennusteen tulevasta?