• Etusivu
  • Remontti

Taloyhtiöiden tulee aina laatia toimintakertomus

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.01.2025
Sopimuksen teko

Mitä kaikkea taloyhtiön toimintakertomukseen kuuluu?

Suurin osa taloyhtiöistä voi noudattaa kirjanpitolain ja -asetuksen säätämiä helpotuksia pienille kirjanpitovelvollisille, mutta tästä huolimatta taloyhtiöiden tulee aina laatia toimintakertomus. Toimintakertomuksessa tulee olla tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jotka yleensä annetaan erillisellä vastikerahoituslaskelmalla.

Vastikerahoituslaskelma on suoriteperusteinen rahavirtalaskelma, johon sisältyvät tilikauden lukujen lisäksi myös edellisen tilikauden yli- tai alijäämä. Laskelman tulee täsmätä tuloslaskelmassa ja taseessa esitettyihin tietoihin. Vastikerahoituslaskelman tarkoituksena on varmistaa, että kullakin vastikkeella on katettu vain siihen liittyviä menoja. Jos yhtiössä on peritty vain yhtä vastiketta, ei erillistä vastikerahoituslaskelmaa tarvitse tehdä.

Lainat ja taloyhtiötä koskevat rasitteet

Pääomalainat ovat aika harvinaisia taloyhtiöissä, mutta jos niitä kuitenkin on, on toimintakertomuksessa annettava tiedot pääasiallisista lainaehdoista sekä lainoille kertyneistä kuluksi kirjaamattomista koroista.

Toimintakertomuksessa on annettava tiedot myös yhtiön omaisuuteen kohdistuvista rasitteista ja kiinnityksistä sekä panttikirjojen säilytyspaikasta. Jolleivät tiedot ilmene kirjanpidosta, tulee vakuuksia ja vastuusitoumuksia ja niiden muutoksia seurata erillisen luettelon avulla.

Tämä luettelo voidaan esittää liitetiedoissa, jolloin toimintakertomuksessa viitataan liitetietoihin ja mainitaan vain yllä mainitut tiedot kiinnityksistä ja panttikirjojen säilytyspaikasta.

Toimintakertomuksessa tulee olla myös tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen. Vakiintuneen käytännön mukaan näitä tietoja ovat esimerkiksi perustiedot yhtiöstä ja sen hallinnosta,

  • tiedot kiinteistön ja rakennuksen hallintaperusteista,
  • kulutustiedot,
  • tehdyt ja tulevat kunnossapito- ja uudistustoimet,
  • hankelaskelmat, hallituksen jäsenet ja tilin- tai toiminnantarkastajat sekä
  • mahdolliset vahinkotapahtumat ja oikeudenkäynnit.

Vastaavat tiedot tulee esittää myös tilikauden päättymisen jälkeiseltä ajalta.

Viikon kysymys: Voiko asuntoyhtiössä siirtyä tilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen? >>

Taloyhtiön talousarvion seuranta on tärkeää

Toimintakertomuksessa on annettava tiedot talousarvion toteutumisesta. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä kuuluu PTS-suunnitelman lisäksi myös toimintakertomukseen. Toimintakertomuksessa esitettävät tiedot ovat kuitenkin PTS-suunnitelmaa suppeammat.

Lue myös: PTS - Suunnitelmallisuus osaksi korjausrakentamista >>

Toimintakertomuksessa ilmoitetaan tiedot vain toiminnoista, joilla on merkittäviä kustannusvaikutuksia, kuten tulevat suurehkot korjaus- ja uudistushankkeet. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava myös hallituksen esitys mahdollista tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta.

Jos yhtiön tilikausi tuotti tappiota, siirretään tämä automaattisesti tilille edellisten tilikausien voitto (tappio), eikä mainintaa toimintakertomukseen tarvita.

Lue myös: Tilintarkastajan vinkit: Miten lukea tilinpäätösasiakirjoja? >>

paljon tilinpäätöspapereita pöydällä sekä kynä ja laskin

Yhtiön rakenne- ja rahoitusjärjestely

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön toimintakertomuksessa on ilmoitettava yhtiössä tapahtuneiden rakenne- ja rahoitusjärjestelyiden pääasiallinen sisältö. Yhtiön rakennejärjestelyillä tarkoitetaan sulautumista, jakautumista tai yhtiön tulemista emoyhtiöksi.

Rahoitusjärjestelyt koskevat osakeanteja sekä optio-oikeuksien myöntämistä, niihin perustuvia osakemerkintöjä sekä hallituksen valtuuksia antaa optio- tai muita erityisiä oikeuksia.

Osakkeet

Toimintakertomuksessa tulee esittää olennaiset tiedot myös yhtiön hallussa olevista omista ja sen tytäryhtiöiden osakkeista, osakkeiden tuottamista äänimääristä sekä huoneistot, joiden hallintaan osakkeet oikeuttavat. Tiedot ilmoitetaan erikseen yhtiön hallussa olevista sekä panttina olevista osakkeista.

Oma pääoma

Joskus harvoin voi käydä niin, että yhtiön tase näyttää oman pääoman menetetyksi, eli oma pääoma on negatiivinen. Tällöin hallituksen on tehtävä laskelma, josta ilmenee yhtiön varojen riittävyys.

Laskelmassa omaan pääomaan voidaan huomioida tiettyjä eriä, kuten pääomalaina, ja tämä laskelma tulee esittää toimintakertomuksessa. Jollei hallitus pysty näyttämään, että omaa pääomaa on riittävästi, on osakepääoman menetyksestä tehtävä viipymättä ilmoitus kaupparekisteriin.

Muuta huomioitavaa toimintakertomuksessa

Toimintakertomukseen olisi hyvä liittää myös erillinen hankerahoituslaskelma, jos yhtiö on tilikauden aikana teettänyt merkittäviä uudisrakennus-, uudistamis- tai korjaushankkeita.

Hankerahoituslaskelma pitää sisällään erittelyn hankkeen menoista ja tuloista sekä tarkastuslaskelman kirjanpitoon. Jos yhtiöllä on lainaa, on tilinpäätökseen hyvä liittää myös lainaosuuslaskelma, joka kertoo lainan pääoman sekä kuluvalle tilikaudelle kuuluvat lainaan liittyvät pääomavastiketuotot, lainaan liittyvät menot sekä lyhennyserät.

Lue myös: Tilintarkastus vai toiminnantarkastus? >>

Remontti
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20226_78706.jpg
Miten taloyhtiö rahoittaa korjaushankkeet?
Taloyhtiön tilanteesta, varallisuudesta ja strategiastakin riippuen valitaan rahoitustapa erikseen taloyhtiön kullekin korjaushankkeelle. Yleensä rahoitustapojen vertailu kuuluu hallitukselle ja isännöitsijälle. Rahoitusvaihtoehtoja on vertailtava, sillä rahanlähteitä on yllättävän monia – omia ja ulkoisia. Tämän jälkeen yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä rahoitustapa valitaan.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Korvausvastuut taloyhtiöissä – mitä osakkaan ja hallituksen on hyvä tietää?
Hallituksen jäsenen korvausvastuuAsunto-osakeyhtiölain 24-luku käsittelee vahingonkorvausvastuuta sekä siihen liittyviä menettelytapoja. Luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsen ja isännöitsijä on velvollinen korvamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut yhtiölle rikkomalla tahallisesti tai huolimattomuudesta uuden lain 1-luvun 11 §:ssä säädettyä huolellisuusvelvoitetta. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää siten tuottamusta, ts. huolimattomuutta tehtäviensä hoidossa tai niiden laiminlyöntiä.Hallituksen jäsen ja isännöitsijä on lisäksi velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tahallisesti tai tuottamuksesta toimessaan aiheuttaa yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle toimimalla uuden asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti.Hallituksen jäsenen korvausvastuu voi syntyä hyvin erilaisista toimista ja laiminlyönneistä. Eräs esimerkki on seuraava korkeimman oikeuden tuomio:KKO:2007:62 Asunto-osakeyhtiön rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareenpudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty.Hallituksen vahingonkorvausvastuu on ensisijassa kollektiivivastuuta. Hallitusta käsitellään taloyhtiön orgaanina, jolloin vastuu päätöksistä koskee kaikkia hallituksen jäseniä. Vastuu voi kuitenkin olla myös henkilökohtaista, jos hallituksen jäsenellä on erityistehtäviä hallituksen päätöksen tai sopimuksen nojalla. Vastuuta saattaa lisätä myös jäsenen jotain alaa koskevan erityisasiantuntemus.Hallituksen jäsen voi vapautua korvausvastuusta äänestämällä korvausperusteena olevaa päätöstä vastaan. Eriävä mielipide on syytä kirjauttaa hallituksen pöytäkirjaan.Jos vahingonkorvauksen perusteena on yhtiöjärjestyksen vastainen menettely tai asunto-osakeyhtiölain rikkominen muulla tavoin kuin toimimalla vastoin lain 1-luvussa tarkoitettuja toiminnan keskeisiä periaatteita, on vahingonaiheuttajan näytettävä toimineensa huolellisesti välttyäkseen korvausvastuulta (uusi asunto-osakeyhtiölaki 24-luku 1 §:n 3. mom.). Tässä tapauksessa sovelletaan ns. käännettyä todistustaakkaa.Vahingonkorvausvelvollisuus tarkoittaa, että korvausvelvollisen tulee korvata kaiken aiheuttamansa vahingon. Koska täyden korvauksen periaate saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan korvausta sovitella. Sovittelu on kuitenkin poikkeus pääperiaatteesta, joten sen käyttäminen riippuu kussakin tapauksessa erikseen vallinneista olosuhteista ja tapaukseen muutoin liittyvistä seikoista. Myös vahingonaiheuttajan ja vahinkoa kärsineen asema ja olosuhteet otetaan huomioon.
kolme ihmistä keskustelee pöydän ääressä ja pöydällä on paljon papereita ja sopimuksia
Taloyhtiön hallituksen vastuutehtävät
Hallituksen yleistehtävänä on uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 2 §:n mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen yleistehtävänä on lainkohdan mukaan myös velvollisuus huolehtia kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta.
20163_45773.jpg
Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti
Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.
20204_64132.jpg
Asunto-osakeyhtiössä ilmenevä epätietoisuus remonttien vastuiden jakautumisesta
Asunto-osakeyhtiössä ilmenee varsin usein epätietoisuutta siitä, kuuluuko huoneistoissa, ja erityisesti niiden kosteissa tiloissa, tehtyjen remonttien kustannukset taloyhtiölle vai osakkaalle tai osittain kummallekin.
autoja parkkeerattu kadunvarteen kerrostalojen edessä
Taloyhtiön parkkipaikat – mitä saa tehdä ja kuka päättää?
Taloyhtiön pysäköintipaikat herättävät lähes poikkeuksetta tunteita. Kun paikkoja ei ole kaikille tai joku käyttää niitä väärin, alkaa helposti kitinä – eikä aina suotta. Kysymykset siitä, kuka saa käyttää mitäkin paikkaa, mihin auton saa jättää ja voiko pihalle tehdä lisää paikkoja, ovat yleisiä riidanaiheita yhtiöissä.Moni ei tiedä, että pysäköinnin pelisäännöt eivät ole vain tottumuksia tai käytäntöjä, vaan ne perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja yhtiökokousten päätöksiin. Lisäksi yhdenvertaisuusperiaate ja pelastustietä koskevat määräykset asettavat reunaehdot sille, mitä taloyhtiössä voidaan pysäköinnin suhteen päättää ja toteuttaa.Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki olennaiset pysäköintiin liittyvät asiat taloyhtiössä: kuka päättää paikoista, miten ne jaetaan, saako pihalle rakentaa uusia, entä miten toimitaan sähköautojen ja erityistarpeiden kanssa sekä kuka ja miten virheitä valvotaan.
20221_76623.jpg
Kenen vastuulla on huoltaa tai tarkastaa taloyhtiön hissit?
Hissit ovat monessa taloyhtiössä arkipäivää ja joillekin välttämättömyys, jota ilman ei pysty suoriutumaan arkielämästä. Tiedätkö kuka huoltaa ja on vastuussa hissitarkastuksista? Entä kuka on vastuussa hissin turvallisesta toiminnasta? Onko asiaa tiedostettu taloyhtiössänne?
20098_18339.jpg
Erillinen energiatodistus antaa taloyhtiölle päätösten perusteet
Taloyhtiö voi hankkia energiatodistuksen vain auktorisoidun erillisen energiatodistuksen antajan toimesta. Energiatodistus antaa hyvän pohjan taloyhtiön päätöksen teolle ja investointilaskelmille ja siten ohjaa oikeisiin, energiatehokkuutta ja -luokkaa parantaviin toimenpiteisiin.
henkilö siivoaa porraskäytävää auringon laskussa
Isännöitsijän tehtävät ja vastuut taloyhtiössä
Isännöitsijän tehtävä on keskeinen osa taloyhtiön sujuvaa arkea, mutta käytännöt isännöitsijän valinnasta ja vastuista eivät aina ole asukkaille tai hallituksen uusille jäsenille selviä. Kuka päättää isännöitsijän ottamisesta, mitä tehtäviä hänelle kuuluu ja miten vastuut ja korvaukset sovitaan?Milloin taloyhtiö tarvitsee isännöitsijän, miten hänen tehtävänsä määritellään ja mihin lakiin hänen toimintaansa sovelletaan? Olitpa taloyhtiön hallituksen jäsen tai kiinnostunut yhtiön hallinnosta, tämä kirjoitus auttaa ymmärtämään, miten isännöitsijä valitaan ja mitä hänen roolinsa käytännössä tarkoittaa.
20227_79071.jpg
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
piirretty kuva jossa mies istuu kerrostalojen keskellä
Taloyhtiön kirjanpito
Kirjanpidon ja varainhoidon valvonta taloyhtiössä on hallituksen tehtävä, kun taas niiden lainmukainen järjestäminen kuuluu isännöitsijälle. Jos yhtiöön ei ole valittu isännöitsijää, tulee hallituksen huolehtia myös kirjanpidon järjestämisestä. Kirjanpidon avulla seurataan taloyhtiön tulojen ja menojen sekä varojen ja velkojen kehitystä.
20098_18394.jpg
Isännöitsijä -sankari vai konna?
Vaatimukset isännöitsijän ammattitaitoa ja toimintaa kohtaan ovat lisääntyneetSuomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa on yli miljoona asuntoa. Tätä sadan miljardin omaisuusmassaa omistaa noin kaksi miljoonaa osakasta. Osakkaiden ja asukkaiden etua valvoo taloyhtiöiden hallituksissa noin neljännesmiljoona jäsentä, joiden keskeinen yhteistyökumppani ammatillisella tasolla on isännöitsijä. Päätoimisia ammatti-isännöitsijöitä on vain muutama tuhat. Alalle kaivataankin lisää isännöitsijöitä niin määrällisesti kuin myös laajemmin koulutettuna.Isännöitsijä on useimmissa taloyhtiöissä yhtiön luottomies, täysverinen ammattilainen niin talouden suunnittelun kuin remontoinninkin hallinnassa. Vastapainoksi joissain yhtiöissä isännöinti koetaan pakkopullana, välttämättömänä pahana. Molemmissa tapauksissa vaatimukset isännöinniltä saatavaa palvelua kohtaan ovat kuitenkin korkeat. Joissain yhtiöissä tästä palvelusta ollaan valmiita maksamaan, joissain taas isännöitsijä valitaan pelkän hinnan perusteella. Entäpä sitten kun remonttitarve iskeekin kuin ne kuuluisat telefaxit, odottamatta ja pyytämättä. Ja kun tilanne on ns. päällä, on isännöitsijän näytettävä kykynsä tai kyvyttömyytensä, oltava taloyhtiön pelastava sankari tai mitään aikaansaamaton luuserikonna.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton