taloyhtiön hallinnointi

Moni osakas saa käteensä tilinpäätöksen ja pitkän tähtäimen suunnitelman, mutta paperit jäävät vaikeaselkoisiksi. Silti juuri niistä selviää, miten taloyhtiön rahat riittävät, millaisia korjaustarpeita on näkyvissä ja voiko vastikkeisiin tulla painetta. Kun hallitus ja isännöitsijä osaavat avata luvut ja suunnitelmat ymmärrettävästi, osakkaiden on helpompi seurata yhtiön tilannetta ja tehdä päätöksiä.

Suomen vuokramarkkinat ovat ajautuneet tilanteeseen, jollaista ei ole nähty aiemmin tilastohistoriassa. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat laskivat vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä koko maassa 0,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla lasku oli vielä jyrkempi: 1,3 prosenttia.

Taloyhtiöissä on syytä tarkastella isännöinnin laskuja entistä tarkemmin. Kiinteistöliiton teettämän Isännöintipalkkiot 2026 -tutkimuksen mukaan taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat nousseet ripeästi, ja erillisveloitukset ovat kasvaneet vielä kiinteitä kuukausipalkkioita enemmän.Tutkimuksen mukaan isännöinnin kiinteän kuukausipalkkion mediaani on noussut noin 10 prosenttia vuodesta 2023. Erillisveloitettavat palkkiot ovat nousseet vielä tätä enemmän eli reilusti yli 10 prosenttia kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Samaan aikaan elinkustannusindeksi nousi vain 3,8 prosenttia. Yleisen arvonlisäverokannan nousun vaikutus on tiedotteen mukaan vain 1,2 prosenttiyksikköä isännöintipalkkioiden noususta.Lähde: Kiinteistöliiton tiedote 17.3.2026

Etsiessäni pojalleni vuokra-asuntoa Helsingistä, alkoi pistää silmääni vesimaksujen yllättävän suuri vaihtelu kohteesta toiseen . Pienissäkin yksiöissä vedestä pyydettiin 35 euroa kuukaudessa, toisessa summa oli 10 euron luokkaa, ja joissain ilmoituksissa vesi kuului vuokraan. Ero oli niin suuri, että heräsi väistämättä kysymys: millä perusteella vesimaksu oikein määräytyy, ja voiko sitä periä lähes miten tahansa?Kysymys ei koske ainoastaan vuokra-asuntoja. Sama epäselvyys näkyy monessa taloyhtiössä. Osakas tai asukas näkee laskussa vesimaksun, mutta harvempi tietää, perustuuko se todelliseen kulutukseen, arvioon vai yhtiöjärjestyksessä määrättyyn käytäntöön. Kun laskutustapa vaihtelee talosta toiseen, myös epäilyt väärästä hinnoittelusta nousevat helposti esiin.

Taloyhtiön hallituksessa istuu usein tavallisia osakkaita, mutta päätökset koskevat suuria asioita: remontteja, turvallisuutta ja koko kiinteistön tulevaisuutta. Viime vuosien lakimuutokset ja uudet velvoitteet ovat laajentaneet hallitustyössä korostuvia asioita. Millaista osaamista hallituksessa siis nyt tarvitaan? Käymme läpi keskeiset osaamisalueet ja muutaman käytännön asian, jotka jokaisen hallituksen jäsenen on hyvä tuntea.

Kerrostaloissa ilmanvaihto voidaan ratkaista asuntokohtaisesti, kerroskohtaisesti tai keskitetysti. Keskitetyssä ilmanvaihdossa yksi kone hoitaa kaikkien asuntojen ilmanvaihdon. Etenkin korkeammissa rakennuksissa ilmanvaihto voidaan hoitaa myös kerroskohtaisesti, jolloin yksi kone hoitaa yhden tai useamman kerroksen ilmanvaihdon. Asuntokohtaisessa ilmanvaihdossa jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtokone.

Kaukolämpöasiakkaana sinun ei tarvitse huolehtia lämpökatkoista, huoltotöistä tai odottamattomista lisämaksuista. Saat kokonaispalvelun, joka kattaa lämmön, verkon ylläpidon, valvonnan, optimoinnin ja huollon – sekä mielenrauhan.

Korjaushanke. Se sitoo pääomaa, aikaa ja vastuuta – ja sen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Taloyhtiön korjaushanke on merkittävä sijoitus, jo pelkästään taloudellisesti. Kun taloyhtiö päättää remontoida julkisivun, tehdä linjasaneerauksen tai uusia lämmitysjärjestelmän, ei näiden remonttien vaikutus rajoitu vain ja ainoastaan hetkellisiin kuluihin ja kustannuksiin. Rakentamisen laatu ja ammattitaitoinen toteutus määrittävät investoinnin riskin, miten asuntojen arvo kehittyy tulevaisuudessa, kuinka korkeaksi vastikkeet määräytyvät ja millaiset ylläpitokustannukset odottavat paitsi nykyisiä, mutta myös tulevia asukkaita.

Yhtiökokous ja hallituksen kokoukset tuntuvat usein kiireiseltä rutistukselta, jossa asiakirjoja täydennetään vielä viime metreillä. Silti juuri etukäteen valmistellut paperit ratkaisevat sen, onko päätöksenteko sujuvaa, läpinäkyvää ja lainmukaista – vai joudutaanko kokouksessa palaamaan samoihin asioihin kerta toisensa jälkeen.Moni hallituksen jäsen pohtii, mitä kaikkea pitää olla valmiina ja missä vaiheessa. Osa asiakirjoista perustuu suoraan lakiin, osa taas hyvään hallintotapaan ja siihen, että osakkaat voivat oikeasti ymmärtää, mistä he ovat päättämässä. Mitä asiakirjoja hallituksen on syytä vaatia pöydälle ennen kokousta, ja mitä ilman kokousta ei kannata edes aloittaa?

Voinko liittää pyyntöni tueksi ja yhtiökokouksessa käsiteltäväksi kaikille osakkaille tiedoksi raportin, joka on nyt ainoastaan hallituksen tiedossa ja jossa käsitellään vahingon aiheuttajaa? Rikkooko tällaisen raportin jakaminen hallituksen salassapitovelvollisuutta?Hallituksen teettämä ja yhtiön maksama korjaus ei mielestäni kuulu yhtiön vastuulle, vaan osakkaan huolimattomuuden vuoksi hänen maksettavakseen.