viikon kysymys

Taloyhtiössämme (pieni rivitalo) ei ole omaa väestönsuojaa (asuntojen huoneistoala 1 027 m²), eikä Nokian kaupungillakaan ole omaa julkista väestönsuojaa (lokakuu 2025). Tietääkseni laki ei edellytä kaupungilta sellaista osoittamaankaan, jos 90 % asukkaista sellainen on. Eikö tässä ole lain kannalta eräänlainen porsaanreikä, kun osa kunnan asukkaista jää ilman osoitettavaa suojaa?

Asun senioritalossa, jossa on automaattinen paloilmoitusjärjestelmä, josta hälytys mene suoraan pelastuslaitokselle. Eräs muistisairaudesta kärsivä asukas on toistuvasti aiheuttanut hälytyksen asunnossaan. Pelastuslaitoksen ns. turhista käynneistä on koitunut yhtiölle tänä vuonna jo useamman tuhannen euron laskut.Voiko yhtiö periä ne vahingon aiheuttajalta? Mitä mahdollisuuksia yhtiöllä on estää ko. henkilöä käyttämästä keittiönsä laitteita. Hän voi näitä käyttäessään polttaa itsensä tai asuntonsa, aiheuttaen vaaran muille talon asukkaille.

Taloyhtiön vuokra-asunnossa oli ollut luteita ehkä muutaman kuukauden ajan. Isännöitsijän saatua tiedon, hän kutsui tuholaistorjunnan paikalle. Ei kuitenkaan ilmoittanut taloyhtiön hallitukselle ongelmasta. Jos asia ei olisi tullut asukkaiden tietoon talon ulkopuoliselta henkilöltä, olisi ongelma tullut ehkä asukkaiden tietoon kuukausia myöhemmin.

Olemme pieni kuuden huoneiston taloyhtiö. Hallituksen jäsenet ovat kolmesta huoneistosta. Olemme yhtiökokouksessa päättäneet korjata autokatoksen ja vaihtaa ulko-ovet. Hallituksen piti ennen remonttia esittää osakkaille ylimääräisessä yhtiökokouksessa ovi vaihtoehdot. Molemmat remontit piti alkaa keväällä 2025.Ylimääräistä yhtiökokousta ei ole ollut, eikä osakkaille ole tullut tähän päivään mennessä mitään infoa miksi ollaan myöhässä. Lisäksi hallitus aloitti 12 000 euron kattokorjauksen ilman osakkaiden lupaa.

Omataloyhtiö.fi:n Lakineuvonta-palvelu saa vahvistusta. Jurinetin uusi asiantuntija Karoliina Lamminen liittyy mukaan vastaamaan kysymyksiin, ja hänen erityisosaamisensa tuo palveluun kaivatun lisän taloyhtiöiden taloushallinnosta.Lakineuvonta on ollut Omataloyhtiön yksi luetuimmista palveluista jo vuosien ajan. Sen pohjalta julkaistava Viikon kysymys tarjoaa osakkaille ja hallituksille ajankohtaisia vastauksia asumisen ja hallinnon kipukohtiin. Nyt neuvontapalvelu ottaa harppauksen eteenpäin.

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Taloyhtiössä tehdään kaikkien asuntojen kosteiden tilojen remontti. Asuntoihin, joissa on tuoreet vastaavat remontit, annetaan hyvitys, koska niitä ei remontoida. Voiko osakas saada tällöin hyvityksen myös uusimattomista kalusteista, jotka hän on uusinut oman edellisen kosteustilaremonttinsa yhteydessä?

Yhtiömme parkkialueen osa sijaitsee yhden asunnon kohdalla. Parkkipaikkaa autolle ei ole asunnon välittömässä läheisyydessä. Tämän asunnon omistajat ovat kieltäneet autojen parkkeeraamisen niin että autojen etuvalot osoittavat taloon päin. He ovat ainoat alkuperäiset asukkaat yhtiössä. Sanovat, että tästä on olemassa laki tai sääntö. Joku virallinen ohjaus kuitenkin, ettei autoja saa parkkeerata niin päin, että etuvalot ovat heidän taloonsa päin, takavalot vain.Onko siis tällainen laki tai sääntö olemassa tai ollut joskus olemassa kun autojen etuvalot ovat olleet erilaisia rakenteeltaan. Olen isännöitsijänä yrittänyt tätä selvittää, mutta en ole löytänyt mitään tällaista aihetta tai edes aiheeseen liittyvää materiaalia. Mitä voisin vastata taloyhtiömme muille asunnoille.