taloyhtiön hallinnointi

Vuosi 2026 on taloyhtiöille poikkeuksellisen merkittävä. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet uudistuvat usealla rintamalla, ja muutos koskee sekä hallitusten vastuuta että yhtiöiden käytännön arkea.Moni laki astuu voimaan jo alkuvuodesta, mutta useat tärkeät uudistukset ovat vielä valmistelussa. Hallitusten ja isännöitsijöiden on silti syytä varautua niihin ajoissa, sillä muutokset koskettavat päätöksentekoa, energiatehokkuutta, turvallisuutta ja tiedonhallintaa.Tähän artikkeliin on koottu ajantasainen katsaus vuoden 2026 kannalta keskeisiin lakeihin, asetuksiin ja määräaikoihin. Mukana ovat myös tärkeimmät valmistelussa olevat hankkeet, kuten asunto-osakeyhtiölain uudistus, joka tulee vaikuttamaan laajasti taloyhtiöiden hallintoon ja vastuunjakoon tulevina vuosina.

Talvella moni asukas haluaa tarjota linnuille lisäravintoa, kun luonto ei sitä helposti anna. Pienessä pihassa ja lähellä naapureita tämä hyvä teko voi kuitenkin aiheuttaa harmia, jos sitä ei suunnitella yhdessä. Sotkeutuvat parvekkeet, rottien ilmestyminen pihaan ja erimielisyydet ruokintatavoista ovat esimerkkejä tilanteista, joihin taloyhtiöissä on törmätty.

Moni taloyhtiön asukas on joskus kysynyt itseltään saman kysymyksen. Miksi naapurilla on autopaikka, mutta minulla ei? Tai yhtä yleinen: Voiko hallitus yhtäkkiä muuttaa jonotusjärjestystä? Kun pysäköinnin ja autopaikkojen pelisäännöt on mietitty hyvin ja kirjattu selkeästi, ne eivät muutu kiistakapulaksi.Miten autopaikkojen jakaminen toimii suomalaisessa taloyhtiössä? Ohjeistus perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, pelastuslakiin ja hyvään hallintotapaan. Artikkelin tavoitteena on tarjota selkeä malli, joka ehkäisee tulkintaerimielisyyksiä ja antaa hallitukselle sekä osakkaille varmuutta siitä, että päätökset autopaikkojen jakamisesta tehdään oikein.

Voiko asukas itse kieltää nimen porrashuoneen nimitaulusta, jos hän on kieltänyt osoitteen saatavuuden Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelusta? Lain mukaan asunnon ovessa ja porraskäytävätaulussa pitää olla vain asunnon numero.

Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat Suomessa 2020-luvulla olleet jatkuvan nousupaineen alla. Vastikkeiden sopeuttamisen haasteina ovat olleet niin energiakustannusten nousu, korjausvelat, rahoituskustannusten vaihtelut ja niin edelleen. Mitä keinoja taloyhtiöillä olisi korotuspaineen hillitsemiseksi?Maalämmön hankkiminen palveluna on yksi keino tarjota taloyhtiöille vakautta, kustannussäästöjä sekä mahdollisuuden hillitä vastikkeiden korotusta lämmityksen pysyessä kustannuksiltaan tasaisempana. Miten se onnistuu?

Minulla on tiedosto. Sen nimi on “Yhtiön havainnot 2023–2025.xlsx”. Se ei ole mikään salainen lista, vaikka vaimo väittää niin. Se on järjestelmällinen kokoelma faktoja, joita olen kirjannut ylös jo kolme vuotta. Tämä ei ole kyttäämistä, vaan dokumentointia.Sieltä löytyy kaikki: milloin aura kävi, kuka jätti oven auki, ja mihin aikaan C21:n koira haukkui.Aakkosjärjestyksessä, tietenkin.

Fortumin kaukolämmön hinta on pysynyt muuttumattomana jo lähes tuhat päivää. Yhtiö ei tee hinnantarkistuksia tälläkään lämmityskaudella, vaan jatkaa vakaalla linjalla, joka perustuu sähköpohjaiseen ja joustavaan lämmöntuotantoon.Viimeisin muutos tapahtui keväällä 2023, jolloin hinta itse asiassa laski valtaosalla asiakkaista. Pidemmällä aikavälillä, vuosina 2020–25, kaukolämmön vuosittainen hinta Espoossa, Kirkkonummella ja Kauniaisissa on kasvanut vain 1,6 prosenttia, kun kasvu koko Suomen tasolla on ollut moninkertaisesti enemmän*.

Asuntomme on ollut myynnissä ja moni ostaja vaatii, että kuntotarkastus olisi tehty, siksi teetimme kuntotarkastuksen osakkeeseemme toukokuussa 2025 koska taloon (rakennettu 1972) ei ole vielä sellaista tehty. Maksoimme itse tarkastuksen.Takkahuoneen seinään porattiin reikä ja otettiin näyte, jossa oli sieni-itiöitä vähän alle raja-arvon. Suositus oli, että varma ratkaisu olisi purkaa takkahuoneen sisäpuoliset verhoilurakenteet eristeineen. Eristeet ym. purettiin ja villat olivat mustuneet. Tilattiin remontti.

Kun taloyhtiössä syntyy erimielisyyksiä esimerkiksi autopaikoista, vastikeperusteesta tai huoneistojen käyttötarkoituksesta, ratkaisu löytyy usein yhdestä paikasta: yhtiöjärjestyksestä. Se on asunto-osakeyhtiölain tarkoittama pakollinen asiakirja, joka toimii taloyhtiön perussääntönä ja määrittää, miten yhtiötä johdetaan, miten kulut jaetaan ja millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia osakkailla on.Yhtiöjärjestys ei ole muodollinen paperi, vaan juridisesti sitova sääntö, jota hallituksen, isännöitsijän ja osakkaiden on noudatettava. Se on pohja kaikelle päätöksenteolle ja hallinnolle – asiakirja, johon nojataan silloin, kun syntyy epäselvyyttä siitä, kuka päättää, kuka maksaa ja kuka vastaa.

Minä en ole mikään kyttääjä. Minä vain seuraan, että järjestys säilyy. Että yhtiö toimii niin kuin asunto-osakeyhtiölaki tarkoittaa. Säännöt ovat sääntöjä, ja jos ei niitä noudata, sitten ollaan jo anarkiassa. Sitä minä en taloyhtiööni halua.